KUNINGAS NOOAN POJASTA JA ISÄSTÄ
"Ja tapahtui, että [Limhi] käski tuoda Ammonin eteen levyt, jotka sisälsivät hänen kansansa aikakirjat siitä ajasta alkaen, jolloin he olivat lähteneet Sarahemlan maasta, jotta hän voisi lukea ne." (Moosia 8:5)
Otteita artikkelista
BMC-tiimi: Miksi Mormonin laajat Limhin lainaukset ovat merkityksellisiä?
Kuningas Limhi oli ”kolmas kuninkaallisessa sukulinjassa (n. 121 eKr.), joka hallitsi Sarahemlasta n. 200 eKr. poistunutta nefiläisten ryhmää.”(1) Hän oli pahan kuningas Nooan poika ja Senifin pojanpoika ja hänet kuvataan Mormonin kirjassa oikeudenmukaisena miehenä, joka kantoi huolta kansastaan ja uskostaan Jumalaan.
- -
John Gee kiinnitti huomiota siihen, että ”Limhin suorat lainaukset tapahtuvat seuraavissa aikakirjan kohdissa: (1) Ammonin, Amalekin, Helemin ja Hemin oikeudenkäynti (Moosia 7:8–15); (2) virallinen puhe kaikille hänen alaisilleen liiton uusimisseremoniassa (Moosia 7:17–33); (3) keskustelu aikakirjoista Ammonin kanssa (Moosia 8:5–21); ja (4) lamanilaisten kuninkaan kuulustelu (Moosia 20:13–22)”.
- -
Jotakin hienovaraista ja hyvin autenttista on tehty näissä tapahtumissa Mormonin kirjassa. Kaikki suorat lainaukset ovat peräisin tilanteista, joissa virallinen kirjuri on paikalla, kirjoittaakseen asiat muistiin...
- -
Gee selittää edelleen, että näistä lainauksista voimme oppia erityisen tärkeitä piirteitä Limhin luonteesta. Gee huomioi, että "Kuningas Limhin tärkeimmät puheet [joita Mormon huolellisesti lainaa] ovat täynnä lainauksia aikaisemmista aikakirjoista ja profetioista, joista jotkut eivät ole enää meidän käytettävissämme". ”Nämä puheet näyttävät nostavan esiin ihmisen, joka on erittäin hyvin perehtynyt aikakirjoihinsa. Niiden perusteella näyttää siltä, että Limhi oli viettänyt paljon aikaa tutkien ja painaen muiistiin kansansa aikakirjoja.” (6)
- -
”Limhin intohimoinen kiinnostus aikakirjoihin ja pyhiin kirjoituksiin saattaa myös selittää sen, miksi hän oli vanhurskas huolimatta isänsä (Moosia 11: 1–15; 19:17), tuomioistuimen (Moosia 11: 4–11; 12: 25– 29, 37; 13:11; 17: 2, 11–12) ja kansan pääosan jumalattomuudesta (Moosia 7: 24–25; 23: 9, 12). Lisäksi, toisin kuin Nooa ja hänen pappinsa (Moosia 12: 25–30; 13: 7–8, 11), Limhi suhtautuu näihin asioihin vakavasti (Moosia 7:26; 21: 31–35). Meidän ei tarvitse etsiä syitä Limhiä kauempaa, ottaaksemme pyhien kirjoitusten tutkimisen tosissamme.”(8)
Lähde:
BMC-team: Why Are Mormon's Extensive Quotations of Limhi Significant? Book of Mormon Central KnoWhy nro 85, 25.4.2016.
Artikkelin sisältämät viitteet: (numerointi alkup. artikkelin mukaan)
1. Byron R. Merrill: “Limhi”, teoksessa Book of Mormon Reference Companion, toim. Dennis L. Largey (Salt Lake City, UT: Deseret Book, 2003), 522.
6.John Gee, “Limhi in the Library”, Journal of Book of Mormon Studies 1, nro. 1 (1992): 65.
7.Gee, “Limhi in the Library,” 66.
8.Gee: “Limhi in the Library,” 66.
”Limhin intohimoinen kiinnostus aikakirjoihin ja pyhiin kirjoituksiin saattaa myös selittää sen, miksi hän oli vanhurskas huolimatta isänsä (Moosia 11: 1–15; 19:17), tuomioistuimen (Moosia 11: 4–11; 12: 25– 29, 37; 13:11; 17: 2, 11–12) ja kansan pääosan jumalattomuudesta (Moosia 7: 24–25; 23: 9, 12). Lisäksi, toisin kuin Nooa ja hänen pappinsa (Moosia 12: 25–30; 13: 7–8, 11), Limhi suhtautuu näihin asioihin vakavasti (Moosia 7:26; 21: 31–35). Meidän ei tarvitse etsiä syitä Limhiä kauempaa, ottaaksemme pyhien kirjoitusten tutkimisen tosissamme.”(8)
Lähde:
BMC-team: Why Are Mormon's Extensive Quotations of Limhi Significant? Book of Mormon Central KnoWhy nro 85, 25.4.2016.
Artikkelin sisältämät viitteet: (numerointi alkup. artikkelin mukaan)
1. Byron R. Merrill: “Limhi”, teoksessa Book of Mormon Reference Companion, toim. Dennis L. Largey (Salt Lake City, UT: Deseret Book, 2003), 522.
6.John Gee, “Limhi in the Library”, Journal of Book of Mormon Studies 1, nro. 1 (1992): 65.
7.Gee, “Limhi in the Library,” 66.
8.Gee: “Limhi in the Library,” 66.
* * *
"Ja minä menin kuninkaan luokse, ja hän teki kanssani liiton, että voisin ottaa haltuuni Lehi-Nefin maan ja [ottaa haltuuni] Silomin maan." (Moosia 9:6)
James H. Fullmer: Senif. (via BMC)
SENIF
Otteita artikkelista:
Matthew L. Bowen: "Ottamaan sen rauhassa haltuumme": Senifin ironinen sanaleikki Silom-nimellä.
Paikannimi Silom todennäköisesti juontuu seemiläisestä / heprealaisesta juuresta š-l-m, mistä myös samalta kuulostava sana šālôm, ”rauha”, on peräisin. Paikannimen Silom ensimmäinen maininta Senifin kirjassa - joka on vanhempi kertomus kuin ympäröivä materiaali ja omaelämäkerta - esiintyy kohdassa Moosia 9:6 rinnan Senifin maninnan kanssa aikomuksestaan "hallita maata rauhassa" (Moosia 9:5). Kohdan Moosia 9:5‒6 kieli ja tekstirakenne viittaavat näin tarkoitukselliseen sanaleikkiin Silom-nimellä šālôm-sanaan pohjautuen. Senif käyttää Silom-nimeä ironisena kärkenä kautta koko lyhyen kuninkaallisen aikakirjansa, korostaakseen heiveröistä ja usein puuttuvaa rauhaa oman kansansa ja lamanilaisten välillä.
- -
Moosia 9:5
A. Ja tapahtui, että minä menin jälleen neljän mieheni kanssa kaupunkiin kuninkaan luokse
B. saadakseni tietää kuninkaan asenteen,
C. ja saadakseni tietää, voisinko mennä maahan väkeni kanssa
D. ottamaan sen rauhassa [šālôm] haltuumme
Moosia 9:6
A' Ja minä menin kuninkaan luokse,
B' ja hän teki kanssani liiton,
C' että voisin ottaa haltuuni Lehi-Nefin maan
D' ja [ottaa haltuuni] Silomin maan.
Senifin käyttämä parallelistinen (ulkoasultaan samansuuntainen) kieli kohdassa Moosia 9:5‒6 viittaa vahvasti siihen, että hän asettaa šlm-peräisen (4) nimen Silom vastaavuussuhteeseen "rauhan" - hepreaksi šālôm - kanssa. Koska nefiläiset olivat hepreaa puhuvaa / kirjoittavaa kansaa (5), tämä vastaavuussuhde on järkevä. Lisäksi on paikallaan huomioida, että Senif on käyttänyt verbiä tietää (vrt. heprean yādaҵ) (6) vastaavuussuhteessa ilmaisun ”hän teki liiton kanssani” kanssa. Senif yrittää saada aikaan ”rauhan liiton” - bĕrît šālôm (7) tai, kuten nykyään sanottaisiin, ”rauhansopimuksen” - tasa-arvoisin ehdoin lamanilaisten kuninkaan kanssa.
- -
James H. Fullmer: Senifin taistelu lamanilaisia vastaan (via BMC).
- -
Lamanilaiset rikkovat rauhansopimuksen (bĕrît šālôm) ja "rauhan" jälleen Silomissa: "Ja tapahtui, että he tulivat Silomin maan pohjoispuolelle monilukuisine joukkoineen, miehet aseistettuina jousin ja nuolin ja miekoin ja sapelein ja kivin ja lingoin; ja heidän päänsä oli ajeltu paljaaksi, ja he olivat vyöttäneet kupeensa nahkaisella lannevaatteella.”(Moosia 10:8). Jotkut Zeniffin elämän viimeisistä tapahtumista (”vanhalla iällä[än]”) saavat hänet “kannust[amaan]” kansaansa “lähtemään taistelemaan” lamanilaisia vastaan ja “taistel[emaan] heitä vastaan kasvotusten.” (Moosia 10:10,19). Aivan kuten nimi Absalom (”isä on rauha”) ja šālôm / š-l-m korostavat dramaattisesti ja ironisesti isän ja pojan välisen ”rauhan” puuttumista David-Absalom-jaksossa (2.Samuel 13–20), Senifin tekemä nimen Silom rinnastus vaihtoehtoisesti "rauhaa" (šālôm) ja "sotaa" tarkoittavien ilmausten kanssa, palvelee samaa tehtävää läpi koko hänen omaelämäkertansa. Senifille nimi Silom toimi katkeransuloisena vertauskuvana useimmiten heiveröisestä ”rauhasta” lamanilaisten kanssa, joissa hän oli kerran nähnyt “nefiläisen” kaltaista ”hyvää” (Moosia 9:1) (10) sekä ironisena muistutuksena jatkuvasti uhkana olevasta sodan ja verenvuodatuksen todellisuudesta kansansa elämässä.
Lähde:
Matthew L. Bowen: "Possess the Land in Peace": Zeniff's Ironic Wordplay on Shilom. Interpreter: A Journal of Mormon Scripture, Volume 28 (2018), pp. 115-120
Artikkelin sisältämiä viitteitä: (numerointi alkup. artikkelin mukaan)
4. Šilom on todennäköisimmin peräisin seemiläisestä/ heprealaisesta juuresta š-l-m, “olla ehjä tai kokonainen”. Ks. Paul Y. Hoskisson: “Shilom,”Book of Mormon Onomasticon,
https://onoma.lib.byu.edu/index.php/SHILOM.
5. Ks. esim. Mormon 9:33. Ks. myös John Tvedtnes: ““I Have a Question: Since the Book of Mormon is largely the record of a Hebrew people, is the writing characteristic of the Hebrew language?” Ensign (lokakuu 1986): 65.
6. Sanan "tietää" käytöstä liitto-ilmaisuna Mormonin kirjassa, ks. Rose Ann Benson ja Stephen D. Ricks: “Treaties and Covenants: Ancient Near Eastern Legal Terminology in the Book of Mormon,” Journal of Book of Mormon Studies 14/1 (2005): 48‒61, 128‒29.
7. Heprealaisessa Raamatussa tämä ilmaisu esiintyy kohdissa kuten 4.Moos. 25:12; Jesaja 54:10; Hesekiel 34:25; 37:26. Muistamme, että Senif mainitsee halunneensa edellisen, epäonnistuneen nefiläisen retkikunnan johtajan - periäkseen uudelleen Nefin maan - "tekevän sopimuksen" (hepreaksi kārat bĕrît - "leikata liitto") lamanilaisten kanssa (Moosia 9:2). Otettuaan tämän nefiläisryhmän johtoonsa, Senif saavuttaa alkuvaiheessa ilmaistun tavoitteensa.
Moosia 9:5
A. Ja tapahtui, että minä menin jälleen neljän mieheni kanssa kaupunkiin kuninkaan luokse
B. saadakseni tietää kuninkaan asenteen,
C. ja saadakseni tietää, voisinko mennä maahan väkeni kanssa
D. ottamaan sen rauhassa [šālôm] haltuumme
Moosia 9:6
A' Ja minä menin kuninkaan luokse,
B' ja hän teki kanssani liiton,
C' että voisin ottaa haltuuni Lehi-Nefin maan
D' ja [ottaa haltuuni] Silomin maan.
Senifin käyttämä parallelistinen (ulkoasultaan samansuuntainen) kieli kohdassa Moosia 9:5‒6 viittaa vahvasti siihen, että hän asettaa šlm-peräisen (4) nimen Silom vastaavuussuhteeseen "rauhan" - hepreaksi šālôm - kanssa. Koska nefiläiset olivat hepreaa puhuvaa / kirjoittavaa kansaa (5), tämä vastaavuussuhde on järkevä. Lisäksi on paikallaan huomioida, että Senif on käyttänyt verbiä tietää (vrt. heprean yādaҵ) (6) vastaavuussuhteessa ilmaisun ”hän teki liiton kanssani” kanssa. Senif yrittää saada aikaan ”rauhan liiton” - bĕrît šālôm (7) tai, kuten nykyään sanottaisiin, ”rauhansopimuksen” - tasa-arvoisin ehdoin lamanilaisten kuninkaan kanssa.
- -
- -
Lamanilaiset rikkovat rauhansopimuksen (bĕrît šālôm) ja "rauhan" jälleen Silomissa: "Ja tapahtui, että he tulivat Silomin maan pohjoispuolelle monilukuisine joukkoineen, miehet aseistettuina jousin ja nuolin ja miekoin ja sapelein ja kivin ja lingoin; ja heidän päänsä oli ajeltu paljaaksi, ja he olivat vyöttäneet kupeensa nahkaisella lannevaatteella.”(Moosia 10:8). Jotkut Zeniffin elämän viimeisistä tapahtumista (”vanhalla iällä[än]”) saavat hänet “kannust[amaan]” kansaansa “lähtemään taistelemaan” lamanilaisia vastaan ja “taistel[emaan] heitä vastaan kasvotusten.” (Moosia 10:10,19). Aivan kuten nimi Absalom (”isä on rauha”) ja šālôm / š-l-m korostavat dramaattisesti ja ironisesti isän ja pojan välisen ”rauhan” puuttumista David-Absalom-jaksossa (2.Samuel 13–20), Senifin tekemä nimen Silom rinnastus vaihtoehtoisesti "rauhaa" (šālôm) ja "sotaa" tarkoittavien ilmausten kanssa, palvelee samaa tehtävää läpi koko hänen omaelämäkertansa. Senifille nimi Silom toimi katkeransuloisena vertauskuvana useimmiten heiveröisestä ”rauhasta” lamanilaisten kanssa, joissa hän oli kerran nähnyt “nefiläisen” kaltaista ”hyvää” (Moosia 9:1) (10) sekä ironisena muistutuksena jatkuvasti uhkana olevasta sodan ja verenvuodatuksen todellisuudesta kansansa elämässä.
Lähde:
Matthew L. Bowen: "Possess the Land in Peace": Zeniff's Ironic Wordplay on Shilom. Interpreter: A Journal of Mormon Scripture, Volume 28 (2018), pp. 115-120
Artikkelin sisältämiä viitteitä: (numerointi alkup. artikkelin mukaan)
4. Šilom on todennäköisimmin peräisin seemiläisestä/ heprealaisesta juuresta š-l-m, “olla ehjä tai kokonainen”. Ks. Paul Y. Hoskisson: “Shilom,”Book of Mormon Onomasticon,
https://onoma.lib.byu.edu/index.php/SHILOM.
5. Ks. esim. Mormon 9:33. Ks. myös John Tvedtnes: ““I Have a Question: Since the Book of Mormon is largely the record of a Hebrew people, is the writing characteristic of the Hebrew language?” Ensign (lokakuu 1986): 65.
6. Sanan "tietää" käytöstä liitto-ilmaisuna Mormonin kirjassa, ks. Rose Ann Benson ja Stephen D. Ricks: “Treaties and Covenants: Ancient Near Eastern Legal Terminology in the Book of Mormon,” Journal of Book of Mormon Studies 14/1 (2005): 48‒61, 128‒29.
7. Heprealaisessa Raamatussa tämä ilmaisu esiintyy kohdissa kuten 4.Moos. 25:12; Jesaja 54:10; Hesekiel 34:25; 37:26. Muistamme, että Senif mainitsee halunneensa edellisen, epäonnistuneen nefiläisen retkikunnan johtajan - periäkseen uudelleen Nefin maan - "tekevän sopimuksen" (hepreaksi kārat bĕrît - "leikata liitto") lamanilaisten kanssa (Moosia 9:2). Otettuaan tämän nefiläisryhmän johtoonsa, Senif saavuttaa alkuvaiheessa ilmaistun tavoitteensa.
10. Bowen: “‘O Ye Fair Ones’ — Revisited,” 326‒27