JOSEPH SMITHIN NÄKY VUONNA 1820 - HÄNEN VUONNA 1832 ITSE KIRJOITTAMANSA KERTOMUS

Kertomus näystä vuonna 1820, kirjoittanut Joseph Smith (1805-1844) vuonna 1832. Kuvaleike sivulta "Historia, noin kesällä 1832" josephsmithpapers.org.
___________

Ollessani noin kahdentoista vuoden iässä, mieleeni alkoivat vakavasti vaikuttaa mitä painavimmat huolet kuolemattoman sieluni hyvinvoinnista, mikä sai minut etsimään vastausta pyhistä kirjoituksista, uskoen, kuten minulle oli opetettu, että ne sisälsivät Jumalan sanan.
Ja niin niihin syventyminen ja eri uskontokuntiin kuuluvien läheinen tuntemus sai minut ihmettelemään tavattomasti, sillä huomasin, että he eivät kaunistaneet uskonharjoitustaan pyhällä vaelluksella ja hurskaalla puheella sen mukaisesti, mitä olin lukenut pyhästä kirjasta. Tätä sieluni suri syvästi.

Niinpä kahdentoista vuoden iästä aina viisitoistavuotiaaksi asti pohdin sydämessäni monia asioita, jotka koskivat ihmiskunnan tilaa, kiistoja ja hajaannusta, jumalattomuutta ja kauhistuksia ja pimeyttä, mikä vallitsi ihmisten mielissä. Mieleni tuli suuresti onnettomaksi pelätessäni tulevani tuomituksi syntieni tähden. Ja tutkimalla pyhiä kirjoituksia havaitsin, että ihmiskunta ei turvautunut Herraan, vaan oli luopunut todellisesta ja elävästä uskosta, eikä ollut yhteisöä tai uskonryhmää, joka olisi ollut rakennettu Jeesuksen Kristuksen evankeliumin varaan Uuteen testamenttiin kirjoitetun mukaisesti.
Tunsin, että minun oli surtava omien syntieni ja maailman syntien vuoksi, sillä opin pyhistä kirjoituksista, että Jumala oli sama eilen, tänään ja ikuisesti ja että hän ei katso henkilöön, sillä hän on Jumala.

Sillä minä katselin aurinkoa, joka loistollaan valaisee maan, ja myös kuuta, niiden liikkuessa majesteetillisina läpi taivaan ja myös tähtien loistetta radoillaan, ja maata, jolla seisoin ja kedon eläimiä ja taivaan lintuja ja vesien kaloja, sekä maan päällä majesteettisuudessaan ja kauneutensa väkevyydessä kulkevaa ihmistä, jonka voima ja äly hallitsevat asioita, jotka ovat sangen suuria ja ihmeellisiä, jopa Hänen kaltaisiaan, joka ne loi. Ja pohtiessani näitä asioita sydämeni huudahti: "Oikein on viisas mies sanonut: 'Tyhmä on se, joka sanoo sydämessään, että Jumalaa ei ole'".
Sydämeni huudahti: "Kaikki nämä todistavat ja osoittavat, että on kaikkivoipa ja kaikkialla läsnäoleva voima, olento, joka valmistaa lait ja asetukset ja sitoo kaiken niiden rajoihin, hän, joka täyttää ikuisuuden, joka oli ja on ja tulee olemaan kaikesta iankaikkisesta iankaikkiseen".
Ja minä pohdin kaikkea tätä ja sitä, että tämä olento etsii niitä, jotka palvelevat Häntä hengessä ja totuudessa.

Siksi minä huusin Herraa armahtamaan minua, sillä ei ollut ketään muuta, jonka luo saatoin mennä saadakseni armoa. Ja Herra kuuli minun huutoni erämaassa, ja ollessani huutamassa avuksi Herraa <16:nnella ikävuodellani> *, valopatsas, joka oli kirkkaampi kuin keskipäivän aurinko, lankesi ylhäältä ja lepäsi päälläni ja minut täytti Jumalan henki. Ja Herra avasi taivaat minulle. Ja minä näin Herran.

Ja hän puhui minulle, sanoen: "Joseph, poikani, syntisi ovat sinulle anteeksi annetut. Käy tietäsi, kulje minun säädösteni mukaan ja pidä minun käskyni. Katso, minä olen kirkkauden Herra. Minut ristiinnaulittiin maailman edestä, että kaikki ne, jotka uskovat minun nimeeni, saisivat iankaikkisen elämän. Katso, maailma on synnin vallassa tällä hetkellä, eikä kukaan tee hyvää, ei, ei yksikään. He ovat kääntyneet pois evankeliumista eivätkä pidä minun käskyjäni. He lähestyvät minua huulillaan, ja heidän sydämensä on minusta kaukana. Ja minun vihani syttyy maan asukkaita kohtaan, tehdäkseni heille heidän jumalattomuutensa mukaisesti ja saattaakseni tapahtumaan sen, mikä on puhuttu profeettojen ja apostolien suulla. Näe ja katso, minä tulen pian - niin kuin minusta on kirjoitettu - pilvien keskellä, puettuna Isäni kirkkauteen."

Ja minun sieluni oli täynnä rakkautta. Ja monta päivää saatoin tuntea riemua suuresti iloiten ja Herra oli kanssani, mutta en löytänyt ketään, joka uskoisi tähän taivaalliseen näkyyn. Pohdin kuitenkin näitä asioita sydämessäni.

Joseph Smith (1805-1844): Historia, noin kesällä 1832
___________

<>* Alkuperäisessä tekstissä tämä lisäys on kirjoitettu rivin yläpuolelle Frederick G. Williamsin käsialalla (ks. kuva).
Alkuperäinen teksti on yhtenä kaksisivuisena virkkeenä, jossa ei ole välimerkkejä. Virke- ja kappalejaon, välimerkkien ja kirjainkoon suunnittelussa on käytetty apuna Joseph Smith Papers -sivuston vastaavaa tekstiä sivulla http://www.josephsmithpapers.org/articles/primary-accounts-of-first-vision. Suomennoksessa on myös osa "ja"-sanoista tulkittu käytännöllisiksi virkejaon merkeiksi.
Viidennen kappaleen (syntien anteeksianto) alkuosan suomennokseen on käytetty suomenkielisessä Liahona-lehdessa huhtikuussa 2020 julkaistussa, vanhin Neil L. Andersenin kirjoittamassa artikkelissa "Vahvista uskoasi ensimmäisen näyn avulla" lainattua otetta Joseph Smithin tekstistä. Muun tekstin suomentanut RML.