ABINADIN KÄRSIMYSMATKA
“Sillä oi kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat! Hän on rauhan perustaja, niin, nimittäin Herra, joka on lunastanut kansansa; niin, hän, joka on suonut pelastuksen kansallensa”
Abinadi (Moosia 15:18)
Aiheeseen liittyvät myös julkaisut "JEESUKSEN ARVET" ja "KÄRSIMYS KUULUU RAKASTAVILLE".
Alkuperäinen artikkeli: BMC-tiimi: Why Would Noah’s Priests Quiz Abinadi on Isaiah? KnoWhy #89, 26.4.2016.
Tiedä
Abinadin ristikuulustelun aikana Nooan papit kysyivät häneltä: "Mitä tarkoittavat ... sanat" kohdassa Jesaja 52:7–10 (Moosia 12:20–24)? Vaikka Abinadi reagoi ikään kuin heidän kysymyksensä olisi johtunut tietämättömyydestä (Moosia 12:25), Mormon sanoo, että "he alkoivat kuulustella häntä saadakseen hänet puhumaan ristiin [alkup. "that they might cross him" - lyödäkseen hänet laudalta, pannakseen hänelle vastaan, estääkseen häntä, voittaakseen hänet], jotta he siten saisivat jotakin, mistä häntä syyttää” (Moosia 12:19). Jotta tämä olisi toimiva ajatus, papit eivät voineet olla tietämättömiä kysyjiä, joilla ei olisi ollut mitään käsitystä Jesajan profetian merkityksestä.(1)
Muinaisessa israelilaisessa laissa ”väärä profeetta” ei ollut ainoastaan joku, jonka profetia ei toteutunut - mikä olisikin liian vaikeaa, ellei mahdotonta todistaa. Jokaista, joka puhui aiemmin hyväksyttyjen profeettojen sanoja vastaan, voitiin myös pitää vääränä profeettana.(2) Jesajan kohdan 52:7–10 tulkinta sellaisenaan on varmaankin ollut yleisesti hyväksytty, ja niin ollen heidän mielestään se saattoi paljastaa Abinadin vääräksi profeetaksi.(3) Abinadi oli tullut kansan keskuuteen varoittamaan synnin ja riehakkaan elämän seurauksista (Moosia 12:1–12), ja näin hänen viestinsä oli täysin vastakohtainen ”ilosanomalle”, jonka Jesaja kertoi tulevan olemaan viesti todelliselta profeetalta (Moosia 12:21; Jesaja 52:7) .(4)
Senifin siirtokunnan kansa näki itsensä todennäköisesti tämän profeetallisen Jesajan kohdan täyttymyksenä. Hehän loppujen lopuksi olivat palanneet Sarahemlan alangolta ja asettuneet "vuorille" ja pyrkineet "tuomaan takaisin Siionin" alkuperäisessä perintömaassaan, jonka he olivat "lunastaneet" lamanilaisilta (vrt. sanat kohdissa Moosia 12:21–24 ja Jes. 52:7–10).(5) ”Kuinka Abinadi saattoi rohjeta syyttää sekä kuningasta että hänen kansaansa Jumalan pahimpien tuomioiden kohteeksi lankeamisesta, huolimatta Jesajan profetian ilmeisen loistavasta täyttymisestä Senifin kansan kautta?”(6)
Miksi
Tätä taustaa vasten sananvaihto Abinadin ja pappien välillä alkaa olla ymmärrettävämpää. Nooan papit eivät vain tentanneet Abinadia hänen pyhien kirjoitusten tuntemuksestaan, vaan he etsivät laillista perustetta Abinadin asettamiseksi syytteeseen. Väärään profetiaan syyllistyneet voitiin lain mukaan tuomita kuolemaan (5. Moos. 18:20). Vastauksena tähän syytökseen Abinadi lainasi Jesajan lukua 53, asettaen siten pappien käyttämän kohdan täydellisempään asiayhteyteen. Seuraavaksi Abinadi selitti sekä Jesajan lukua 52 että lukua 53 todistaessaan Lunastajasta (ks. Moosia 13–16).(7) Hänen selvityksensä oli laillisesti asiaankuuluva ja tekstisisällöltään vakuuttava.
Kun Abinadi pääsi lopulta tulkitsemaan Jesajan kohtaa 52:7–10, hän sovelsi sen sanoja ilosanomasta, rauhasta ja pelastuksesta ensin profeettoihin (Moosia 15:11–17). Sen jälkeen hän sovelsi sitä lopulta itse Lunastajaan (Moosia 15: 18–19). Samanlainen tulkinta löytyy Kuolleenmeren kääröistä.(8) Melkisedekiä koskevassa tekstissä, joka on peräisin ensimmäisen vuosisadan puolivälistä eKr., mainitaan Jesaja 52:7 ja sanotaan sitten: ”Sen tulkinta; vuoret ovat profeettoja… ja sanansaattaja on hengen Voideltu. ”(9)
Tämä tulkinta on peräisin juutalaisesta lähteestä, joka on miltei Abinadin ajalta ja joka sisältää sekä profeetat että ”voidellun” (”messias” heprean kielellä) .(10) Vaikka Kuolleenmeren kääröjen kirjoittaja sovelsi tätä Melkisedekiin, Dana Pike huomautti, että Melkisedek on Kristuksen vertauskuva.(11) Lisäksi, samoin kuin Melkisedekiä kutsutaan ”Salemin kuninkaaksi” (hepreaksi ”rauhan ruhtinas”; 1.Moos. 14:18; vrt. JST 1.Moos. 14:33; Alma 13:18), Abinadi kuvaa Lunastajaa ”rauhan perustajaksi” (Moosia 15:18; vrt. Jes. 9:6).
Vaikka papit eivät tulkineet tekstiä tällä tavalla, Abinadi osoitti, että kohta ei välttämättä soveltunut Nooaan ja hänen kansaansa kuten he todennäköisesti ajattelivat (Moosia 13:27–35). Abinadin perustelu oli niin ollen kielellisesti hienostunut ja opillisesti vaikuttava.
Loppujen lopuksi pappien syytös väärästä profetiasta ei kestänyt, ja sen jälkeen kun he esittivät uuden syytöksen jumalanpilkasta, jota vastaan Abinadi myös piti puolensa (Moosia 17:7–8), hänet lopulta teloitettiin sen vuoksi, että hän herjasi kuningasta (Moosia 17:12; ks. 2. Moos. 22:28).(12) Pappien esittämän väärän profetian syytöksen ansiosta nykyajan lukijat voivat kuitenkin viime kädessä hyötyä, oppia ja saada vaalimisen kohteen Abinadin antamasta Jesajan sanojen innoittavasta selityksestä sekä todistuksesta, jonka hän antoi sovituksen lunastavasta voimasta . Tämän todistuksensa Abinadi sinetöi verellään (Moosia 17:12–20).
Lisälukemista
John W. Welch: The Legal Cases in the Book of Mormon (Provo, UT: BYU Press ja the Neal A. Maxwell Institute for Religious Scholarship, 2008), 139–209.
David W. Warby: “The Book of Mormon Sheds Light on the Ancient Israelite Law of False Prophecy,” Studia Antiqua (kesä 2003): 107–116.
Dana M. Pike: “‘How Beautiful upon the Mountains’: The Imagery of Isaiah 52:7–10 and its Occurrences in the Book of Mormon” teoksessa Isaiah in the Book of Mormon, toim. Donald W. Parry and John W. Welch (Provo, UT: FARMS, 1998), 249–291.
John W. Welch: “Isaiah 53, Mosiah 14, and the Book of Mormon,” teoksessa Isaiah in the Book of Mormon, toim. Donald W. Parry ja John W. Welch (Provo, UT: FARMS, 1998), 293–312.
Viitteet
1.Tämän on tämän kohdan yleinen lukutapa useilla kommentaattoreilla. Ks. esim. Monte S. Nyman: “Abinadi’s Commentary on Isaiah,” teoksessa Mosiah, Salvation Only Through Christ, toim. Monte S. Nyman ja Charles D. Tate Jr. (Provo, UT: Religious Studies Center, Brigham Young University, 1991), 161; Kathryn Jenkins Gordon: Scripture Study Made Simple: The Book of Mormon—Complete Text and Commentary in a Single Volume (American Fork, UT: Covenant Communications, 2015), 200.
2.David W. Warby: “The Book of Mormon Sheds Light on the Ancient Israelite Law of False Prophecy,” Studia Antiqua (kesä 2003): 107–116.
3.John W. Welch: “Isaiah 53, Mosiah 14, and the Book of Mormon,” teoksessa Isaiah in the Book of Mormon, toim. Donald W. Parry and John W. Welch (Provo, UT: FARMS, 1998), 294; John W. Welch: The Legal Cases in the Book of Mormon (Provo, UT: BYU Press ja the Neal A. Maxwell Institute for Religious Scholarship, 2008), 176–177.
4.Welch: “Isaiah 53, Mosiah 14, and the Book of Mormon,” 294; Dana M. Pike: “‘How Beautiful upon the Mountains’: The Imagery of Isaiah 52:7–10 and its Occurrences in the Book of Mormon” teoksessa Isaiah in the Book of Mormon, 264. Welch: Legal Cases, 176 tarjoaa useita lisäesimerkkejä vastakkaisista ajatuksista ja kuvakielestä Abinadin sanomassa ja Jesajan luvussa 52.
5.Ks. Book of Mormon Central: “Why Does Nephi Always Go Down to the Wilderness, and up to Jerusalem? (1 Nephi 3:4),” KnoWhy 6 7.1. 2016). Welch: Legal Cases, 176: “Tämä pappien Abinadille lainaama pyhien kirjoitusten kohta on hyvinkin saattanut olla yksi teemateksteistä, joita Senifin siirtokunta oli usein käyttänyt iloitessaan siitä, että he lunastivat perintömaansa ja temppelinsä, joka oli Salomon temppelin kaltainen.” Ks. myös Welch: “Isaiah 53, Mosiah 14, and the Book of Mormon,” 300.
6.Welch: Legal Cases, 176.
7.Welch: “Isaiah 53, Mosiah 14, and the Book of Mormon,” 295–305; Welch, Legal Cases, 177–179.
8.Pike: “How Beautiful upon the Mountains,” 276–279; John A. Tvedtnes, The Most Correct Book: Insights from the Book of Mormon Scholar (Springville, UT: Horizon, 2003), 164–166.
9.Käännös teoksesta Geza Vermes: The Complete Dead Sea Scrolls in English (New York, NY: Penguin Books, 2004), 533.
10.Pike:“How Beautiful upon the Mountains,” 278.
11.Pike: “How Beautiful upon the Mountains,” 278–279.
12.Welch: Legal Cases, 200.
Aiheeseen liittyvät myös julkaisut "JEESUKSEN ARVET" ja "KÄRSIMYS KUULUU RAKASTAVILLE".
Tekstin somisteena olevat luontokuvat eivät ole alkuperäisestä artikkelista.
Suomennos RML
Abinadi (Moosia 15:18)
Aiheeseen liittyvät myös julkaisut "JEESUKSEN ARVET" ja "KÄRSIMYS KUULUU RAKASTAVILLE".
Abinadi oikeudessa. ChurchofJesusChrist.org - Book of Mormon Videos.
Miksi Nooan papit tenttasivat Abinadia Jesajasta?
“Ja tapahtui, että yksi heistä sanoi hänelle: Mitä tarkoittavat ne sanat, jotka on kirjoitettu ja joita isämme ovat opettaneet, sanoen: Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat!”
Alkuperäinen artikkeli: BMC-tiimi: Why Would Noah’s Priests Quiz Abinadi on Isaiah? KnoWhy #89, 26.4.2016.
Tiedä
Abinadin ristikuulustelun aikana Nooan papit kysyivät häneltä: "Mitä tarkoittavat ... sanat" kohdassa Jesaja 52:7–10 (Moosia 12:20–24)? Vaikka Abinadi reagoi ikään kuin heidän kysymyksensä olisi johtunut tietämättömyydestä (Moosia 12:25), Mormon sanoo, että "he alkoivat kuulustella häntä saadakseen hänet puhumaan ristiin [alkup. "that they might cross him" - lyödäkseen hänet laudalta, pannakseen hänelle vastaan, estääkseen häntä, voittaakseen hänet], jotta he siten saisivat jotakin, mistä häntä syyttää” (Moosia 12:19). Jotta tämä olisi toimiva ajatus, papit eivät voineet olla tietämättömiä kysyjiä, joilla ei olisi ollut mitään käsitystä Jesajan profetian merkityksestä.(1)
Muinaisessa israelilaisessa laissa ”väärä profeetta” ei ollut ainoastaan joku, jonka profetia ei toteutunut - mikä olisikin liian vaikeaa, ellei mahdotonta todistaa. Jokaista, joka puhui aiemmin hyväksyttyjen profeettojen sanoja vastaan, voitiin myös pitää vääränä profeettana.(2) Jesajan kohdan 52:7–10 tulkinta sellaisenaan on varmaankin ollut yleisesti hyväksytty, ja niin ollen heidän mielestään se saattoi paljastaa Abinadin vääräksi profeetaksi.(3) Abinadi oli tullut kansan keskuuteen varoittamaan synnin ja riehakkaan elämän seurauksista (Moosia 12:1–12), ja näin hänen viestinsä oli täysin vastakohtainen ”ilosanomalle”, jonka Jesaja kertoi tulevan olemaan viesti todelliselta profeetalta (Moosia 12:21; Jesaja 52:7) .(4)
Senifin siirtokunnan kansa näki itsensä todennäköisesti tämän profeetallisen Jesajan kohdan täyttymyksenä. Hehän loppujen lopuksi olivat palanneet Sarahemlan alangolta ja asettuneet "vuorille" ja pyrkineet "tuomaan takaisin Siionin" alkuperäisessä perintömaassaan, jonka he olivat "lunastaneet" lamanilaisilta (vrt. sanat kohdissa Moosia 12:21–24 ja Jes. 52:7–10).(5) ”Kuinka Abinadi saattoi rohjeta syyttää sekä kuningasta että hänen kansaansa Jumalan pahimpien tuomioiden kohteeksi lankeamisesta, huolimatta Jesajan profetian ilmeisen loistavasta täyttymisestä Senifin kansan kautta?”(6)
 |
| Kaarreojan reitti. RML95. |
Tätä taustaa vasten sananvaihto Abinadin ja pappien välillä alkaa olla ymmärrettävämpää. Nooan papit eivät vain tentanneet Abinadia hänen pyhien kirjoitusten tuntemuksestaan, vaan he etsivät laillista perustetta Abinadin asettamiseksi syytteeseen. Väärään profetiaan syyllistyneet voitiin lain mukaan tuomita kuolemaan (5. Moos. 18:20). Vastauksena tähän syytökseen Abinadi lainasi Jesajan lukua 53, asettaen siten pappien käyttämän kohdan täydellisempään asiayhteyteen. Seuraavaksi Abinadi selitti sekä Jesajan lukua 52 että lukua 53 todistaessaan Lunastajasta (ks. Moosia 13–16).(7) Hänen selvityksensä oli laillisesti asiaankuuluva ja tekstisisällöltään vakuuttava.
Kun Abinadi pääsi lopulta tulkitsemaan Jesajan kohtaa 52:7–10, hän sovelsi sen sanoja ilosanomasta, rauhasta ja pelastuksesta ensin profeettoihin (Moosia 15:11–17). Sen jälkeen hän sovelsi sitä lopulta itse Lunastajaan (Moosia 15: 18–19). Samanlainen tulkinta löytyy Kuolleenmeren kääröistä.(8) Melkisedekiä koskevassa tekstissä, joka on peräisin ensimmäisen vuosisadan puolivälistä eKr., mainitaan Jesaja 52:7 ja sanotaan sitten: ”Sen tulkinta; vuoret ovat profeettoja… ja sanansaattaja on hengen Voideltu. ”(9)
Suuren Jesaja-käärön pala, joka sisältää kyseessä olevan kohdan Jesajan luvusta 52. Kuva: Wikimedia Commons.
_-_Google_Art_Project-x4-y0.jpg){kind=link}
Vaikka papit eivät tulkineet tekstiä tällä tavalla, Abinadi osoitti, että kohta ei välttämättä soveltunut Nooaan ja hänen kansaansa kuten he todennäköisesti ajattelivat (Moosia 13:27–35). Abinadin perustelu oli niin ollen kielellisesti hienostunut ja opillisesti vaikuttava.
Loppujen lopuksi pappien syytös väärästä profetiasta ei kestänyt, ja sen jälkeen kun he esittivät uuden syytöksen jumalanpilkasta, jota vastaan Abinadi myös piti puolensa (Moosia 17:7–8), hänet lopulta teloitettiin sen vuoksi, että hän herjasi kuningasta (Moosia 17:12; ks. 2. Moos. 22:28).(12) Pappien esittämän väärän profetian syytöksen ansiosta nykyajan lukijat voivat kuitenkin viime kädessä hyötyä, oppia ja saada vaalimisen kohteen Abinadin antamasta Jesajan sanojen innoittavasta selityksestä sekä todistuksesta, jonka hän antoi sovituksen lunastavasta voimasta . Tämän todistuksensa Abinadi sinetöi verellään (Moosia 17:12–20).
 |
| Pihtsoskordsi. RML 95. |
John W. Welch: The Legal Cases in the Book of Mormon (Provo, UT: BYU Press ja the Neal A. Maxwell Institute for Religious Scholarship, 2008), 139–209.
David W. Warby: “The Book of Mormon Sheds Light on the Ancient Israelite Law of False Prophecy,” Studia Antiqua (kesä 2003): 107–116.
Dana M. Pike: “‘How Beautiful upon the Mountains’: The Imagery of Isaiah 52:7–10 and its Occurrences in the Book of Mormon” teoksessa Isaiah in the Book of Mormon, toim. Donald W. Parry and John W. Welch (Provo, UT: FARMS, 1998), 249–291.
John W. Welch: “Isaiah 53, Mosiah 14, and the Book of Mormon,” teoksessa Isaiah in the Book of Mormon, toim. Donald W. Parry ja John W. Welch (Provo, UT: FARMS, 1998), 293–312.
Viitteet
1.Tämän on tämän kohdan yleinen lukutapa useilla kommentaattoreilla. Ks. esim. Monte S. Nyman: “Abinadi’s Commentary on Isaiah,” teoksessa Mosiah, Salvation Only Through Christ, toim. Monte S. Nyman ja Charles D. Tate Jr. (Provo, UT: Religious Studies Center, Brigham Young University, 1991), 161; Kathryn Jenkins Gordon: Scripture Study Made Simple: The Book of Mormon—Complete Text and Commentary in a Single Volume (American Fork, UT: Covenant Communications, 2015), 200.
2.David W. Warby: “The Book of Mormon Sheds Light on the Ancient Israelite Law of False Prophecy,” Studia Antiqua (kesä 2003): 107–116.
3.John W. Welch: “Isaiah 53, Mosiah 14, and the Book of Mormon,” teoksessa Isaiah in the Book of Mormon, toim. Donald W. Parry and John W. Welch (Provo, UT: FARMS, 1998), 294; John W. Welch: The Legal Cases in the Book of Mormon (Provo, UT: BYU Press ja the Neal A. Maxwell Institute for Religious Scholarship, 2008), 176–177.
4.Welch: “Isaiah 53, Mosiah 14, and the Book of Mormon,” 294; Dana M. Pike: “‘How Beautiful upon the Mountains’: The Imagery of Isaiah 52:7–10 and its Occurrences in the Book of Mormon” teoksessa Isaiah in the Book of Mormon, 264. Welch: Legal Cases, 176 tarjoaa useita lisäesimerkkejä vastakkaisista ajatuksista ja kuvakielestä Abinadin sanomassa ja Jesajan luvussa 52.
5.Ks. Book of Mormon Central: “Why Does Nephi Always Go Down to the Wilderness, and up to Jerusalem? (1 Nephi 3:4),” KnoWhy 6 7.1. 2016). Welch: Legal Cases, 176: “Tämä pappien Abinadille lainaama pyhien kirjoitusten kohta on hyvinkin saattanut olla yksi teemateksteistä, joita Senifin siirtokunta oli usein käyttänyt iloitessaan siitä, että he lunastivat perintömaansa ja temppelinsä, joka oli Salomon temppelin kaltainen.” Ks. myös Welch: “Isaiah 53, Mosiah 14, and the Book of Mormon,” 300.
6.Welch: Legal Cases, 176.
7.Welch: “Isaiah 53, Mosiah 14, and the Book of Mormon,” 295–305; Welch, Legal Cases, 177–179.
8.Pike: “How Beautiful upon the Mountains,” 276–279; John A. Tvedtnes, The Most Correct Book: Insights from the Book of Mormon Scholar (Springville, UT: Horizon, 2003), 164–166.
9.Käännös teoksesta Geza Vermes: The Complete Dead Sea Scrolls in English (New York, NY: Penguin Books, 2004), 533.
10.Pike:“How Beautiful upon the Mountains,” 278.
11.Pike: “How Beautiful upon the Mountains,” 278–279.
12.Welch: Legal Cases, 200.
Aiheeseen liittyvät myös julkaisut "JEESUKSEN ARVET" ja "KÄRSIMYS KUULUU RAKASTAVILLE".
Suomennos RML