USKALLANKO TOIVOA?

Ja vielä, - - minä tahtoisin puhua teille toivosta. Kuinka te voitte saavuttaa uskon, ellei teillä ole toivoa?

Tämän tekstin aiheeseen liittyvät myös julkaisut "Toivon ja lohdun oppi" sekä "Vanhempien toivo ja lapsen uudestisyntyminen".


Robert L. Millet:
Vuosi 1843: Oppeja, liittoja ja suloista lohdutusta (lainauksia artikkelista).

Alkuperäinen artikkeli: Robert L. Millet: 1843: Doctrines, Covenants, and Sweet Consolation. Teoksessa Richard Neitzel Holzapfel ja Kent P. Jackson, toim.: Joseph Smith, the Prophet and Seer. Brigham Young University 2009.


Ajatuksissamme ovat Alma vanhemman ja hänen vaimonsa kärsimykset ja vetoomukset ja muistamme enkelin sanat harhaan vaeltaneelle pojalle: “Katso, Herra on kuullut kansansa rukoukset ja myös palvelijansa Alman – joka on isäsi – rukoukset; sillä hän on suuresti uskoen rukoillut sinun tähtesi, että sinut johdatettaisiin tuntemaan totuus; sen tähden minä olen tullut tätä tarkoitusta varten, saadakseni sinut vakuuttuneeksi Jumalan voimasta ja valtuudesta, jotta hänen palvelijoidensa rukouksiin vastattaisiin heidän uskonsa mukaisesti.” (Moosia 27:14).

Uskomme, että niillä, jotka ovat uskollisia ensimmäisessä asemassaan, on maanpäälle tullessaan tiettyjä taipumuksia vastaanottaa ja omaksua totuus. Profeetta itse julisti, että ne Israelin huoneen jäsenet, jotka tulevat kirkkoon, tekevät niin hiljaisella herkkyydellä Herran hengelle ja ollen avoimia puhtaan tiedon vastaanottamiselle.[42] Meillä ei myöskään ei ole vaikeuksia puhua ”Elian hengestä” joka tavoittaa, koskettaa, ohjaa ja taivuttaa ihmisiä etsimään kuolleitaan ja suorittamaan pelastavat toimitukset. Miksi meidän olisi vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa, että liiton voima voi tavoittaa, koskettaa, ohjata uudelleen ja taivuttaa harhailevia lampaita? Voisiko olla niin, että tuo voima on todellakin sama Elian henki, henki, joka kääntää lasten sydämet isien kanssa solmitun liiton puoleen?
- -
Omana aikanamme presidentti Boyd K. Packer on tarjonnut lohduttavan taustan ja vahvistuksen uskollisille vanhemmille annetulle lupaukselle. Keskustellessaan viime päivien "moraalista saastumista" hän sanoi: "On suuri haaste kasvattaa perhettä moraalisen ympäristön synkkenevässä sumussa ...."[44] [koko yleiskonferenssipuheen löydät täältä]
- -


Emme saa koskaan kieltää toiselta henkilöltä mahdollisuutta muuttua. Ihmiset muuttuvat täällä. Miksi he eivät voi muuttua tämän jälkeen? Niin monet asiat voivat hallita yksilön mieltä ja sydäntä - ahdistukset ja haasteet ja kuormat, jotka vain Jumala voi nähdä ja ymmärtää. Miksi ihminen hylkää evankeliumin? Miksi lapsi kulkee harhaan? Voimmeko nähdä koko kuvan? Olemmeko sellaisessa asemassa, että voimme antaa asianmukaisen tuomion ja sulkea ovet tulevaisuuden toipumiselta ja sovinnolta? Olen vakuuttunut siitä, että kun henkilö kulkee kuoleman väliverhon läpi, kaikki ne esteet ja haasteet, jotka olivat hänen voimiensa ulottumattomissa - hyväksikäyttö, laiminlyönti, moraaliton ympäristö, raskaat perinteet ja niin edelleen - revitään pois kuin peittävä kalvo. Sitten ehkä he näkevät ja tuntevat asioita, joita he eivät voineet nähdä ja tuntea aikaisemmin.
- -
Koska jokainen meistä on loputtoman ja ansaitsemattoman armon vastaanottaja, kuinka saattaisimme puhua terveen kristillisen rakkauden hengessä - tai täysijärkisen ajatustenvaihdon asenteella - Herran osoittamasta anteeksiantavasta armosta niskoittelevia lapsiaan kohtaan epäreiluna? Tietenkin se on epäreilua! Kaikki se on epäreilua! Ei ole reilua, että puhtaan ja viattoman ihmisen pitää kärsiä ja kokea tuskaa muiden rikkomuksista. Se, että hänen, joka ei koskaan ottanut harha-askelta, piti polkea viinikuurna yksin, ”nimittäin kaikkivaltiaan Jumalan vihan hehkun viinikuurna” (Oppi ja liitot 76:107) ja laskeutua siten kaiken alapuolelle (ks. Oppi ja liitot 88: 6), ei ole reilua. Se, että vaatimaton nasarealainen alistettiin ristiinnaulitsemisen häpeälle ja sanoinkuvaamattomalle kidutukselle on ehdottomasti epäreilua. Isän suunnitelma ei kuitenkaan ole reiluussuunnitelma, ainakaan sikäli kuin me arvioimme oikeudenmukaisuutta rajoitetusta näkökulmastamme - se on armonsuunnitelma. Isä ja Poika rakastavat meitä tavoilla, joita emme pysty käsittämään.


Viitteet (numerointi on alkuperäisen artikkelin mukainen):
42. Joseph Smith, Teachings of the Prophet Joseph Smith, koonnut Joseph Fielding Smith (Salt Lake City: Deseret Book, 1976), 149-150.44. Boyd K. Packer: Moraalinen ympäristömme. Puhe yleiskonferenssissa huhtikuussa 1992, julkaistu Valkeus-lehdessä heinäkuussa 1992.

*   *   *


Robert L. Millet on professori Brigham Youngin yliopiston uskontokasvatuksen tiedekunnan muinaisten pyhien kirjoitusten osastolla.
___________________

Tämän tekstin aiheeseen liittyvät myös julkaisut "Toivon ja lohdun oppi" sekä "Vanhempien toivo ja lapsen uudestisyntyminen".
___________________

Luontokuvat ovat somisteina, ne eivät ole alkuperäistekstistä: RML: Ráisduattarháldi 1995, Muorravaarakanruoktu 1995 ja Vihkijärvi 1989.