KAKSI PUUTA
Valerie M. Hudson
Kahdesta esityskerrasta (2010 ja 2013) ja tekijän toimittamasta päivitysartikkelista (2016)
koonnut ja kääntänyt Markku Lorentz
Tekijä on antanut luvan tämän kootun ja käännetyn tekstin jakamiseen.
Olen käännynnäinen MAP-uskossa. Sanon tämän esipuheessa koska matkaani tuohon uskoon on liittynyt sielua repiviä kysymyksiä naisten jumalallisesta luonteesta. On hyvin vaikea saada kasvatus jonkin abrahamilaisen uskonnon (juutalaisuus, islam ja kristinusko) piirissä, kuten minä sain, ja välttää tekemästä melko epämiellyttäviä johtopäätöksiä naisista.
Riippuen kyseessä olevasta uskonnosta ja lahkosta, ihmiselle voidaan opettaa, että ensimmäinen nainen oli vähäjärkinen tai murhaaja ja että kaikkia hänen tyttäriänsä varjostaa se seikka, että naisen ruumis on epäpuhdas, että Jumala tarkoitti naiset alistumaan miehilleen ja yleensäkin palvelemaan miehiä, ja että jumaluus on mies ja mies yksin. (Tietenkin, kaikuja tällaisista opetuksista löytyy myös muiden uskontojen perinteissä, samoin kuin abrahamilaisten.)
Vuosikymmeniä kestäneen naisia koskevan MAP-opin opiskelun jälkeen (ja huolellisesti erottaen sen MAP-kulttuuriin liittyvistä tulkinnoista ja käytännöistä, jotka aika monissa tapauksissa ovat ristiriidassa tämän opin kanssa) olen vapautunut naisena niistä virheellisistä ja vahingollisista naisia koskevista uskomuksista, jotka vainoavat niitä, jotka on kasvatettu abrahamilaisiin perinteisiin. Kuinka merkittävää ja joissakin mielessä ironista silti mielestäni on se, että olen kokenut "naisten vapautuksen" kääntymällä mormonismiin! Kuinka kerta kaikkiaan oikealta tuntuukaan, että tämä feministi on jäsen MAP-kirkossa!
Aion ensin luoda katsauksen niiden oppien pääkohtiin, jotka tekevät minun mielestäni mormonismista eniten feministisen koko kristikunnassa ja jatkan sitten kertomalla uudelleen Eedenin puutarhan tarinan Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin näkökulmasta.
Toiseksi, palautettu evankeliumi opettaa minulle että sinulla tulee olemaan miehinen tai naisellinen ruumiisi iankaikkisesti. Se ei ole kirous, vaan suuri lahja ja siunaus jonka arvoiseksi sinun pitää itsesi osoittaa. Naiset yleisössä, teidän rintanne, teidän kohtunne, teidän munasarjanne, eivät ole kirouksia, sisaret, ne ovat siunauksia. Ja palautettu evankeliumi myös opettaa minulle että minä tulen olemaan naimisissa ikuisesti ja että minulla tulee olemaan lapsia ikuisesti ja että elämä naisena avioliitossa rakkaani kanssa saaden lapsia ikuisesti on elämä joka tuo minulle täydellisimmän ilon.
Me tiedämme että on olemassa maailma, jota rajoittaa kuilu kaiken hyvän ja kaiken pahan välillä. Ja me tiedämme, että tuossa pyhässä maailmassa meillä on Taivaalliset Vanhemmat, että meillä on Isä ja meillä on Äiti ja että he ovat enemmän kuin vain vertauskuvallisesti isämme ja äitimme jonkinlaisena kirjallisena tyylikeinona, niin että me olemme kirjaimellisesti heidän lapsiaan.
Me tiedämme, että kun Jumalan lapset saavuttivat sen mitä mielessäni ajattelen teini-ikänä, oli ilmeistä, että lasten piti lähteä ja kehittyä ja alkaa ymmärtää, mitä heidän Vanhempansa ymmärsivät ja arvostaa, mitä heidän Vanhempansa arvostavat.
Kuten tiedämme, suunnitelma esitettiin, irtaantumisen suunnitelma. Täyden valinnanvapauden suunnitelma. Nyt me tiedämme että meillä oli jonkin verran valinnanvapautta aikaisemmassa olemassaolossa, tai ei olisi voinut olla sotaa taivaassa. Taivaassa piti tehdä valintoja, mutta meillä ei ollut täyttä valinnanvapautta. Sitä varten piti olla irtaantuminen. Piti olla siirtyminen eteenpäin; meidän piti ymmärtää ero, kuten tiedätte, hyveen ja paheen välillä, nautinnon ja tuskan välillä, kaikki nämä asiat, tämä tieto meidän piti saavuttaa. Niinpä suunnitelma esitettiin, ja kuten tiedämme, yhtä suunnitelmaa puolusti Kristus ja toista puolusti saatana.
Ja kerrotaan että kolmasosa Jumalan lapsista ei valinnut Jeesuksen suunnitelmaa.
Puhutaanpa hiukan meistä muista, koska oletan että kukaan meistä ei kuulu tuohon kolmannekseen, vaan siihen kahteen kolmannekseen, jotka päättivät lähteä mukaan tähän suunnitelmaan. Ja me tiedämme että sillä suunnitelmalla oli jotakin tekemistä Eedenin puutarhan asetelman kanssa.
Suunnitelman piti siis olla eräänlainen "kiertokulku",
Suunnitelma veisi meidät pois taivaallisesta kodistamme, ja jos me kulkisime tuon tien hyvin, suunnitelma toisi meidät takaisin taivaalliseen kotiin, nyt paljon enemmän taivaallisten vanhempiemme kaltaisina, paljon enemmän tietävinä, omaten kattavamman valinnanvapauden, halun valita oikein, omaten niin paljon enemmän kuin olisimme koskaan saavuttaneet, jos olisimme jääneet taivaaseen kalpean ja laimean valinnanvapauden version kanssa.
Aivan kuten tähän elämään johtavan verhon vartijoina ovat naiset, Jumalan tyttäret, niin verhoa, joka tuo meidät kotiin, hallitsevat ja vartioivat Jumalan pojat. Ja ne jotka ovat ottaneet vastaan toisen puun lahjan Jumalan poikien käsistä, pääsevät tuon verhon läpi ja takaisin tuohon selestiseen paikkaan, jossa he voivat olla vanhempiensa kanssa jälleen kerran.
Me tiedämme, että aivan kuten Adam kuunteli Eevaa, Jumala pyysi Eevaa kuuntelemaan Adamia vastaanottaessaan toisen puun hedelmän. Me olisimme huolimattomia, jos emme näkisi että oli kaksi kuuntelemista, annettiin kaksi lahjaa, vastaanotettiin kaksi lahjaa.
Uskoisin että yksi asia, minkä vuoksi meidän saattaa olla vähän vaikea nähdä tätä, on se missä me olemme
Tämä on tilanteemme ja paikkamme täällä, tässä kuolevaisessa ympäristössä ja erityisesti, koska en näe yhtään vauvaa täällä, tämä edustaa suurinta osaa meistä, joilla on hiukan harmaata hiuksissamme ja niin edelleen ja niin poispäin. Ensimmäisen puun hedelmän antamisen ja vastaanottamisen draama voi olla useimmille meistä menneisyyttä ja se, mitä sitten näemme, se mihin me luomme katseemme, se mitä kohti kuljemme, niin sanotusti, pitkin tätä suuren suunnitelman polkua, on tuo toinen puu. Mitä me sitten näemme? Me näemme sen mikä on näkyvintä omissa silmissämme, oman etumme näkökulmasta, toisen puun, toisen puun hedelmän ja Jumalan pojat, jotka ovat antamassa toisen puun hedelmän. Tämä on vain luonnollista. Mutta jos tuo näkökulma vääristää ymmärryksemme siitä, mikä ja kuka on tärkeä, silloin meillä on ongelma. Meille on tärkeää pysähtyä ajattelemaan ja katsoa uudelleen kokonaiskuvaa - kokonaiskuvaa, jossa ovat mukana miehet ja naiset, kaksi puuta, kaksi huoneenhallitusta. Jos kumpi tahansa puuttuisi, suunnitelmaa ei olisi olemassa. Tämä on tasa-arvoisen kumppanuuden suunnitelma miesten ja naisten välillä, riemullisen yhteistyön suunnitelma.
Naiset, kuuntelemmeko me aviomiehiämme? Tietysti me kuuntelemme. Jos minun mieheni sanoi minulle ennen avioliittoamme: "Kulta, minä haluan mennä naimisiin temppelissä, enkä minä halua mennä naimisiin missään muualla", minä sanoisin: "No takuulla!" Jos sitten kun olimme naimisissa ja meillä oli lapsia, hän sanoi: "Kuulehan kulta, minä haluan pitää perheiltoja ja minä haluan pitää perherukouksia ja minä haluan varmistaa, että heidät kastetaan, kun he ovat 8-vuotiaita." Minä sanoisin: "Tietty! Minä hyväksyn ja vastaanotan tuon toisen puun hedelmän sinulta." Jos minun mieheni sanoisi: " Kulta voisitko hakea minulle kaukosäätimen, se on tuolla toisessa huoneessa," tai " huomenna me muutamme Iowaan, kerroinko siitä sinulle?" Minulla ei ole hengellistä velvollisuutta kuunnella sitä, mikä on miestäni kohtaan tuntemani rakkauden ja häneltä saamani toisen puun hedelmän lahjan ulkopuolella.
Meidän on ymmärrettävä patriarkaaliseksi järjestykseksi kutsumamme asian määritelmä. Nyt heitän tähän pari lainausta, koska saatana rakastaa sanoja, jotka kuulostavat samalta, mutta niillä on täysin erilainen merkitys. Ja me tiedämme että termi "patriarkaatti”, jos katsotte maallisesta tietosanakirjasta, on järjestys jossa miehet hallitsevat naisia. Me tiedämme että tämä ei ole taivaan järjestys. Aivan ilmeisesti meillä ei ole patriarkaattia kirkossa.
Mutta meillä on jotakin, mitä kutsutaan patriarkaaliseksi järjestykseksi. Miksi sitä kutsutaan sellaiseksi ja miksi meidän pitäisi hylätä määritelmät, jotka yrittävät saada sen näyttämään enemmän siltä määritelmältä, jonka mukaan miehet hallitsevat naisia.
Tässä haluan lainata presidentti Ezra Taft Bensonia: "... Patriarkaalista järjestystä (kutsutaan sillä nimellä), koska se siirtyi isältä pojalle." oikeus tehdä toisen puun hedelmän antamisen toimituksia vanhoina aikoina siirtyi isältä pojalle, "mutta tämä järjestys muutoin kuvataan nykyajan ilmoituksessa perhehallinnon järjestykseksi, jossa mies ja nainen tekevät liiton Jumalan kanssa - aivan kuten Adam ja Eeva - tullakseen sinetöityksi iankaikkisuudeseksi, saadakseen jälkeläisiä, ja tehdäkseen Jumalan tahdon ja työnnä koko kuolevaisen elämänsä ajan." (5)
Se mitä me tarkoitamme patriarkaalisella järjestyksellä, on perhehallinnon järjestys sellaisena kuin se on taivaassa, perustuen miesten ja naisten tasa-arvoiseen kumppanuuteen.
Presidentti James E. Faust sanoi: "jokainen isä on perheensä patriarkka ja jokainen äiti matriarkka, tasa-arvoisina selvästi erottuvissa vanhemman rooleissaan." (6) Huomatkaa jälleen tuo tasa-arvoisuuden rummutus.
Tingey, Earl C. 2008: The Simple Truths from Heaven: The Lord’s Pattern. Church Educational System fireside for young adults, Jan. 13, 2008, speeches.byu.edu. http://lds.org/library/display/0,4945,538-1-4399-1,00.html
Oaks, Dallin H. 1993: The Great Plan of Happiness. Ensign, November 1993, 72-75
Hafen, Bruce C. & Hafen, Marie K. 2007: Crossing Thresholds and Becoming Equal Partners. Ensign August 2007, 24-29
Benson, Ezra Taft 1985: What I Hope You Will Teach Your Children About the Temple, Ensign, August 1985, 9.
Faust, James E.1996: The Prophetic Voice, Ensign, May 1996, p.4.
Worldwide Leadership Training Meeting. February 9, 2008, p. 12. LDS Church, SLC, UT,
Lisätietoa:
Sorenson, Alma Don & Hudson Cassler, Valerie 2004: Women in Eternity Women of Zion, Cedar Fort Inc.
Hudson, Valerie, Ballif Spanvill, Bonnie, Caprioli, Mary & Emmett, Chad F. 2012: Sex and World Peace, Columbia University Press,
Hudson, Valerie & den Boer, Andrea 2004: Bare Branches: The Security Implications of Asia's Surplus Male Population. Cambridge MA, MIT Press,.
Hartman, Mary S. 2004: The Household and the Making of History: A Subversive View of the Western Past. Cambridge: Cambridge University Press,.
Mundy, John Hine 1990: Men and Women at Toulouse in the Age of the Cathars, Pontificial Institute of medieval Studies. Toronto.
Fukuyama, Francis 1995: Trust: The Social Virtues and The Creation of Prosperity. The Free Press. New York.
Leonhardt, Analiesa 2010: The Sacrament of Birth, SquareTwo, Vol. 3 No. 1, Spring 2010, http://squaretwo.org/Sq2ArticleLeonhardtBirth.html
Latter-day Saint forum SquareTwo (http://squaretwo.org/).
Alkuperäisten esitelmien osoitteet:
https://www.fairmormon.org/conference/august-2010/the-two-trees
https://m.youtube.com/watch?v=Y1f1M_JVbZw
En milloinkaan unohda että useita vuosia sitten David Paulsen, kun hän oli BYU:n Uskontotutkimuksen keskuksen Uskontojen ymmärtämyksen osaston johtajana, toi yhteen kokoelman huomattavia teologeja. Yksi niistä jotka otettiin mukaan oli Rosemary Radford Reuther, jota ei ehkä tunneta tässä joukossa, mutta joka on yksi johtavista, ellei johtavin, katolisista naisteologieista. Ja hän kuvasi omaa näkemystään taivaasta, jota hän odotti innolla. Hän sanoi:" odotan innokkaasti sitä että minulla ei ole tätä ruumista enää, sitä että minun ei tarvitse olla nainen, sitä että ei ole naisia eikä miehiä taivaassa, vaan sieluja taivaassa". Ja tiedättekös mikä oli tavallaan ironista - se kun hänen miehensä seisoi aivan hänen rinnallaan, kun hän sanoi tämän kaiken. Ja minä sanoin - no, minä olin nuorempi ja ihan hiukan enemmän äkämys silloin - ja minä sanoin: "Tiedätkös, minä rakastan miestäni. Uskonpa että minä tulen rakastamaan oloa naisena ja häntä miehenä ja meitä avioliitossa yhdessä ikuisesti". Ja hän sanoi: "No se saattaa olla sinun ajatuksesi taivaasta, mutta se on minun ajatukseni helvetistä."
Niinpä sallikaa minun vain sanoa naisena, että pidän oppia siitä, että minun ruumiini on suuri siunaus ja minä tulen pitämään sen, tärkeänä osana sitä, miksi pysyn myöhempien aikojen pyhänä.
Vielä yksi asia, mitä minulle on opetettu on, että miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia Herran edessä ja toistensa edessä. Nyt, älkää käyttäkö langenneen maailman ymmärrystä termistä "tasa-arvoinen" - "tasa-arvoinen" ei tarkoita samanlaista. Ihan oikeasti, ei ole kahta samanlaista miestä, ja silti he ovat tasa-arvoisia toistensa edessä ja Herran edessä. Voimmeko kuvitella sellaista tasa-arvoisuuden ymmärrystä, mikä merkitsee sitä, että mies ja nainen voivat tulla tasa-arvoisiksi Herran edessä ja toistensa edessä? Tämä on se näkemys tasa-arvoisuudesta, jota palautettu evankeliumi opettaa minulle.
Niinpä sallikaa minun vain sanoa naisena, että pidän oppia siitä, että minun ruumiini on suuri siunaus ja minä tulen pitämään sen, tärkeänä osana sitä, miksi pysyn myöhempien aikojen pyhänä.
Vielä yksi asia, mitä minulle on opetettu on, että miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia Herran edessä ja toistensa edessä. Nyt, älkää käyttäkö langenneen maailman ymmärrystä termistä "tasa-arvoinen" - "tasa-arvoinen" ei tarkoita samanlaista. Ihan oikeasti, ei ole kahta samanlaista miestä, ja silti he ovat tasa-arvoisia toistensa edessä ja Herran edessä. Voimmeko kuvitella sellaista tasa-arvoisuuden ymmärrystä, mikä merkitsee sitä, että mies ja nainen voivat tulla tasa-arvoisiksi Herran edessä ja toistensa edessä? Tämä on se näkemys tasa-arvoisuudesta, jota palautettu evankeliumi opettaa minulle.
Lainaan tässä vanhin L. Tom Perryä vuodelta 2004: " ...perheessä ei ole presidenttiä tai varapresidenttiä. Pari tekee työtä yhdessä iankaikkisesti perheen hyväksi. He ovat yhtä sanoissa, teoissa ja toimissa, kun he johtavat, opastavat ja ohjaavat perheyksikköään. He ovat tasa-arvoisia. He suunnittelevat ja järjestävät perheen asiat yhdessä ja yksimielisesti kulkiessaan eteenpäin." (1).
Kuinka uskomattoman ihana näkemys! Erityisesti yhdessä uskonnossa kristillisten uskontojen joukossa, joista monet uskovat jonkin tyyppiseen vaimojen alistamiseen miehilleen. Alistamiseen eivät myöhempien aikojen pyhät usko.
Ajatelkaapa nyt kaikkia niitä monia asioita, joissa miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia. He voivat olla tasa-arvoisia siunauksissa, tasa-arvoisia kumppanuudessa, tasa-arvoisia voimassa, tasa-arvoisia älyssä, tasa-arvoisia viisaudessa, tasa-arvoisia arvokkuudessa, tasa-arvoisia kunnioituksensa, tasa-arvoisia neuvojen antamisessa, tasa-arvoisia suostumuksen antamisessa, tasa-arvoisia vapaassa tahdossa, tasa-arvoisia arvossa, tasa-arvoisia mahdollisuuksissa, tasa-arvoisia täyteydessä kun heidät korotetaan, tasa-arvoisia hyveissä, tasa-arvoisia hengellisyydessä ja hengellisissä lahjoissa, tasa-arvoisia ajallisessa asioissa ainakin Siionissa, tasa-arvoisia perillisiä Kristuksen kanssa. Tämä on radikaalia, vallankumouksellista väitettä miesten ja naisten tasa-arvoisuudesta Herran edessä ja toistensa edessä!
Uskon että me emme voi täysin ymmärtää tätä uskomatonta oppiamme ellemme palaa takaisin Eedenin puutarhan kertomukseen. Sallikaa minun mainita kolme asiaa ennenkuin menemme yksityiskohtiin:
Ajatelkaapa nyt kaikkia niitä monia asioita, joissa miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia. He voivat olla tasa-arvoisia siunauksissa, tasa-arvoisia kumppanuudessa, tasa-arvoisia voimassa, tasa-arvoisia älyssä, tasa-arvoisia viisaudessa, tasa-arvoisia arvokkuudessa, tasa-arvoisia kunnioituksensa, tasa-arvoisia neuvojen antamisessa, tasa-arvoisia suostumuksen antamisessa, tasa-arvoisia vapaassa tahdossa, tasa-arvoisia arvossa, tasa-arvoisia mahdollisuuksissa, tasa-arvoisia täyteydessä kun heidät korotetaan, tasa-arvoisia hyveissä, tasa-arvoisia hengellisyydessä ja hengellisissä lahjoissa, tasa-arvoisia ajallisessa asioissa ainakin Siionissa, tasa-arvoisia perillisiä Kristuksen kanssa. Tämä on radikaalia, vallankumouksellista väitettä miesten ja naisten tasa-arvoisuudesta Herran edessä ja toistensa edessä!
Uskon että me emme voi täysin ymmärtää tätä uskomatonta oppiamme ellemme palaa takaisin Eedenin puutarhan kertomukseen. Sallikaa minun mainita kolme asiaa ennenkuin menemme yksityiskohtiin:
Kohta 1: Myöhempien aikojen pyhät eivät usko, että lankeemus oli suuri tragedia. Pikemminkin me uskomme että lankeemus oli ennalta asetettu, että se oli meidän edistymistämme varten, ja että tästä näkökulmasta lankeemus oli siunaus.
Kohta 2: Me myöhempien aikojen pyhät emme usko että Eeva teki syntiä kun hän söi ensimmäisen puun, hyvän ja pahan tiedon puun hedelmää.
Ja kohta 3: Koska me emme usko että Eeva teki syntiä, me emme myöskään usko, että Eevaa rangaistiin hänen osallisuudestaan hedelmän syömiseen, vaan pikemminkin hänet palkittiin siitä.
Kohta 2: Me myöhempien aikojen pyhät emme usko että Eeva teki syntiä kun hän söi ensimmäisen puun, hyvän ja pahan tiedon puun hedelmää.
Ja kohta 3: Koska me emme usko että Eeva teki syntiä, me emme myöskään usko, että Eevaa rangaistiin hänen osallisuudestaan hedelmän syömiseen, vaan pikemminkin hänet palkittiin siitä.
No niin, nyt meidän pitää palata tuohon vanhaan kertomukseen, ja kerrotaan se uudelleen palautetun evankeliumin ja sen periaatteiden valossa.
Me tiedämme että on olemassa maailma, jota rajoittaa kuilu kaiken hyvän ja kaiken pahan välillä. Ja me tiedämme, että tuossa pyhässä maailmassa meillä on Taivaalliset Vanhemmat, että meillä on Isä ja meillä on Äiti ja että he ovat enemmän kuin vain vertauskuvallisesti isämme ja äitimme jonkinlaisena kirjallisena tyylikeinona, niin että me olemme kirjaimellisesti heidän lapsiaan.
Me tiedämme, että kun Jumalan lapset saavuttivat sen mitä mielessäni ajattelen teini-ikänä, oli ilmeistä, että lasten piti lähteä ja kehittyä ja alkaa ymmärtää, mitä heidän Vanhempansa ymmärsivät ja arvostaa, mitä heidän Vanhempansa arvostavat.
Kuten tiedämme, suunnitelma esitettiin, irtaantumisen suunnitelma. Täyden valinnanvapauden suunnitelma. Nyt me tiedämme että meillä oli jonkin verran valinnanvapautta aikaisemmassa olemassaolossa, tai ei olisi voinut olla sotaa taivaassa. Taivaassa piti tehdä valintoja, mutta meillä ei ollut täyttä valinnanvapautta. Sitä varten piti olla irtaantuminen. Piti olla siirtyminen eteenpäin; meidän piti ymmärtää ero, kuten tiedätte, hyveen ja paheen välillä, nautinnon ja tuskan välillä, kaikki nämä asiat, tämä tieto meidän piti saavuttaa. Niinpä suunnitelma esitettiin, ja kuten tiedämme, yhtä suunnitelmaa puolusti Kristus ja toista puolusti saatana.
Ja kerrotaan että kolmasosa Jumalan lapsista ei valinnut Jeesuksen suunnitelmaa.
Puhutaanpa hiukan meistä muista, koska oletan että kukaan meistä ei kuulu tuohon kolmannekseen, vaan siihen kahteen kolmannekseen, jotka päättivät lähteä mukaan tähän suunnitelmaan. Ja me tiedämme että sillä suunnitelmalla oli jotakin tekemistä Eedenin puutarhan asetelman kanssa.
Suunnitelman piti siis olla eräänlainen "kiertokulku",
Suunnitelma veisi meidät pois taivaallisesta kodistamme, ja jos me kulkisime tuon tien hyvin, suunnitelma toisi meidät takaisin taivaalliseen kotiin, nyt paljon enemmän taivaallisten vanhempiemme kaltaisina, paljon enemmän tietävinä, omaten kattavamman valinnanvapauden, halun valita oikein, omaten niin paljon enemmän kuin olisimme koskaan saavuttaneet, jos olisimme jääneet taivaaseen kalpean ja laimean valinnanvapauden version kanssa.
Uskon että on tärkeä ajatella sitä tosiasiaa, että meillä on kaksi puuta ja meillä on kaksi ihmistä. Kaksi puuta, ja mies ja nainen. Haluaisin nyt ensiksi käyttää mielenkiintoista tulkintaa siitä tosiasiasta, että meillä on kaksi puuta ja kaksi ihmistä. Lähestytäänpä sitä kysymällä, miksi Eeva luotiin toisena? Minähän olen käännynnäinen kirkossa ja niin kasvoin perinteessä, jossa sen tosiasian, että Eeva oli luotu toisena, katsottiin tarkoittavan, että hän oli Adamin lisäke, että hän oli jollakin tavoin alempiarvoinen Adamiin nähden, että ollessaan Adamin johdannainen eikä Jumalan johdannainen, hän oli kahden askeleen päässä Jumalallisuudesta, ei yhden askeleen kuten Adam oli.
Nyt johtavat auktoriteettimme ovat kertoneet meille, että tämä näkökulma on ehdottomasti väärä ja että todellakin, kun termiä "kumppani" (KJV help meet) käytetään, kuten uskon teille olevan tuttua, tämä "kumppani" (KJV meet) todellisuudessa tarkoittaa yhdenvertaista voimassa pelastaa.
Luetaanpa tässä mitä vanhin Earl C. Tingey on sanonut: "Ei pidä käsittää väärin, mitä Herra tarkoitti, kun Adamille kerrottiin, että hän saisi kumppanin. Kumppani tarkoittaa jotakuta, joka on meille sopiva tai tasavertainen kanssamme. Me kuljemme rinnakkain kumppanin kanssa, ei toinen edellä toista tai toisen jäljessä. Tämä kumppanuus syntyy ehdottoman tasavertaisesta kumppanuudesta miehen ja vaimon välillä. Eevan piti olla yhdenvertainen Adamin kanssa, kuten miehen ja vaimon tulee olla yhdenvertaisia toisilleen".(2)
Kerrassaan hämmästyttäviä nämä lainaukset! Haluaisin tarjota tässä ehdotuksen. Voisiko olla niin, että Eeva luotiin toisena osoittamaan Adamin avuttomuutta ensimmäisen puun edessä? Voisiko olla - kaksi ihmistä, kaksi puuta - että Eeva oli ennalta asetettu syömään ensimmäisenä ensimmäisen puun hedelmää?
Vastataksemme tähän kysymykseen, meidän on kysyttävä itseltämme, mitä hyvän ja pahan tiedon puun hedelmän syöminen tarkoittaa hengellisessä mielessä. Uskon teidän tietävän mitä se tarkoittaa. Se tarkoittaa astumista kuolevaisuuteen kuolevaisessa ruumiissa, astumista täyteen tahdonvapauteen, sisällämme herätettynä Kristuksen valkeus joka palvelee meitä niin hyvin kulkiessamme läpi verhon. Ajatelkaa - kaksi ihmistä, kaksi puuta - kenen huoneenhallitukselta tämä kuulostaa? Sielut matkaavat kuolevaisuuteen ja saavat tahdonvapautensa naisten kautta, ja yleensä Kristuksen valkeus herää kussakin sielussa naisen lapsilleen antaman huolenpidon ja vaalivan rakkauden kautta. Sisällytän tähän sielujen luetteloon myös Jeesuksen Kristuksen. Myös Kristus, meidän Herramme saatettiin kuolevaisuuteen ja verhottiin lihaan naisen lahjan kautta, ruokittiin äitinsä rinnoilla, herätettiin kaikkeen siihen mikä on hyvää ja suloista maailmassa.
Naiset saattavat jokaisen sielun verhon läpi kuolevaiseen elämään ja täyteen tahdonvapauteen. Uskon että kun ajattelemme sitä - kahta ihmistä, kahta puuta - oikeasti silloin ajattelemme kahta huoneenhallitusta. Ajattelemme, että ensimmäisen puun hedelmä on vertauskuvana lahjasta, jonka naiset kantavat jokaiselle sielulle, joka valitsee Kristuksen suunnitelman. Se on vertauskuva naisten tehtävästä ja voimasta suuressa onnensuunnitelmassa. Tästä näkökulmasta ei ollut oikein tai asianmukaista Adamin syödä ensimmäisenä ensimmäisen puun hedelmää. Hänen roolinsa ei ollut antaa ensimmäisen puun hedelmän lahjaa muille. On mielenkiintoista ajatella että jopa Adam, joka luotiin ennen Eevaa, astui täyteen kuolevaisuuteen ja täyteen tahdon vapauteen ottamalla vastaan ensimmäisen puun lahjan naisen kädestä. Jossain mielessä Adam itsekin syntyi Eevasta.
Tekikö Eeva syntiä? Uskon että tämä ei ole ongelma kenellekään tämän yleisön joukossa. Meillä on hyvin, hyvin selkeä oppi tästä.
Selkeimmin tämän opin esittää vanhin Oaks kuuluisassa puheessaan Eevasta, jossa hän sanoo: " Jotkut kristityt tuomitsevat Eevan hänen toiminnastaan, päätellen että hän ja hänen tyttärensä ovat jollakin tavoin viallisia sen vuoksi. Näin eivät myöhempien aikojen pyhät ajattele! Ilmoituksen kautta tiedon saaneina me ylistämme Eevan tekoa ja kunnioitamme hänen viisauttaan ja rohkeuttaan suuressa tapahtumassa jota kutsutaan lankeemukseksi". (3)
Siinä me mormonit olemme, jos niin halutaan nähdä, joen toisella puolella muihin kristilliseen uskonsuuntiin nähden asioissa, joiden joukossa tämä on yksi tärkeimmistä - että Eeva ei ollut hupakko eikä hän ollut murhaaja. Tosiasiassa hän oli viisas ja rohkea ja se mitä hän teki miellytti Jumalaa.
Vanhin Oaks jatkaa kertomalla puheessaan, että hedelmän syöminen oli pienin mahdollinen rikkomus joka tarvittiin asettamaan paikalleen tuo erottava verho, joka mahdollistaisi meille tahdonvapauden täyden perinnön. Haluaisin teidän kuvittelevan, mitä teitte silloin kun Eeva söi ensimmäisen puun hedelmää, koska me olimme kaikki siellä ja me kaikki katselimme ja me kaikki pidätimme henkeämme. Miksi me pidätimme henkeämme? Sanommeko: " Ei, ei, Äiti Eeva älä syö!, ei, en voi katsoa, älä syö!" Näinkö me teemme? Mitä myöhempien aikojen pyhät sanovat?: "Äiti Eeva, ole kiltti ja syö hedelmää, voi ole kiltti, ole kiltti, syö hedelmä!" Ja kun hän sitten söi, parummeko ja itkemmekö? Ei, me huudamme ilosta ja me ylistämme! Tämä on tuo suuri kuilu palautetun evankeliumin ja muiden kristillisten uskonsuuntien välillä - se, mitä me kuvittelemme tekevämme kun Äiti Eeva söi hedelmän.
Uskon että oli oikeudenmukaista ja asiallista, että naiset avaavat oven onnensuunnitelmaan. Tiedän, että naisten huoneenhallitus ja se mitä ensimmäisen puun hedelmä kuvaa, ovat todella hyvin sopusoinnussa. Vielä haluan toistaa, että uskon myös että oli oikeudenmukaista ja asiallista että naiset avaavat oven. Aivan varmasti otimme huomioon kaikki Kristuksen suunnitelman osatekijät ja otimme huomioon, mitä meille tapahtuisi langenneessa maailmassa, aivan varmasti Jumalan tyttärelle annettiin ainakin aavistus siitä mitä heille tapahtuisi – raiskauksia, pakkoavioliittoja, seksikauppaa, joita on pidetty itsestäänselvyyksinä läpi suurimman osan ihmiskunnan historiaa. Jos yksikään nainen ei olisi halunnut avata ovea kuolevaisen elämään ja kaikkeen siihen mitä se tarkoittaisi naisille, en usko että ovea olisi avattu ja se olisi ollut aivan oikein.
Eeva ei ollut huonoin naisten joukossa; Eeva oli paras naisten joukossa. Hän oli rohkein, hän oli eniten uskova. Niinpä oli oikein, että ensimmäinen kuolevainen olento, jolle ylösnoussut Jeesus näytti itsensä, ei ollut mies, se oli nainen. Jeesuksen suorittama sovitus palkitsi äiti Eevan uskon suunnitelmassa - sen että hän rohkeasti avasi oven, jota ensimmäinen puu kuvaa. Niille teistä jotka ovat käyneet temppelissä haluan vain muistuttaa: kuka kuulikaan ensin ketä suuressa onnensuunnitelmassa? Adam kuuli ensin Eevaa. Adam vastaanotti ensimmäisen puun lahjan naisen kädestä. Vieläkö miehet kuuntelevat? Monet tekevät niin ja uskallan sanoa, että todennäköisesti kaikki miehet tässä yleisössä ovat tehneet niin tai tulevat tekemään niin, toisin sanoen, sen lisäksi että olette syntyneet äideistänne, myös hyväksytte avioliiton ja perheen lähimmäksi sydäntänne ja osaksi haavettanne onnellisesta elämästä. Teette liiton olla tasa-arvoinen kumppani kullallenne, olla uskollinen ja vilpitön häntä kohtaan ja auttaa saattaman lapsia maailmaan hänen kanssaan ja kasvattaa heidät.
No, oliko Jumala vihainen Eevalle, kun hän söi hedelmää? Kaiken sen perusteella mitä me tiedämme palautetusta evankeliumista, ei missään tapauksessa. Kirosiko Jumala hänet? Sitä on aika vaikea uskoa, jos Hän oli niin ylpeä hänen viisaudestaan ja rohkeudestaan. Me tiedämme, että maa kirottiin Adamin ja Eevan vuoksi - tarkoittaako tämä Adamin ja Eevan kiroamista? No, ei. MAP-kirkon opetuksessa me emme usko, että tuon kirouksen tarkoituksena oli rangaista heitä - kirouksen tarkoituksena oli vastakohtien lain käynnistäminen: hyve ja pahe, nautinto ja tuska, valo ja pimeys, totuus ja valheet. Eevalle kerrottiin että hänellä olisi synnytyskipuja - oliko tämä Eevan kirous? Jälleen myöhempien aikojen pyhien näkökulmasta sanomme: ei missään tapauksessa. Lasten saaminen, se että voi täydellisesti antaa Eevan lahjan, on naisen elämässä yksi kaikkein sielua tyydyttävimmistä osista, niistä, joita hän tulee kokemaan joko täällä tai tämän elämän jälkeen, jos olosuhteet ovat estäneet sen täällä.
Ja vielä, kuningas Jaakon raamatunkäännöksessä meille kerrotaan että Eevalle, osana hänen rangaistustaan, kerrottiin että Adam vallitsisi häntä. Onko tämä se mitä myöhempien aikojen pyhät uskovat? Itse asiassa eivät. Uskonpa että yksi tärkeimmistä uusista - en sano uusista opeista, koska se alkoi Adamista ja Eevasta, vaan mieluummin uudelleen löydetyistä totuuksista - ilmestyi elokuun 2007 Liahonassa, eikä se silti ilmestynyt Mormon Timesin etusivulla. En ole kyllä varma että Mormon Times oli olemassa 2007, no, ehkä sen vuoksi.
Jos luette sen, näette mitä vanhin Bruce Hafen sanoo: "Kohdassa 1. Moos. 3:16 sanotaan, että Eeva on oleva Adamin ”vallassa”, mutta ... Heprean kielessä käytetään sanaa bet hallitsemisen yhteydessä, mikä tarkoittaa sitä, että hallitsee jonkun kanssa eikä jotakuta. ... Keskinäisen riippuvuuden, tasavertaisen kumppanuuden käsite perustuu palautetun evankeliumin oppiin." (4)
Näin myöhempien aikojen pyhät ainoina kristillisten uskontojen joukossa sanovat, että Eeva ei ainoastaan ollut tekemättä syntiä, vaan hänet palkittiin rohkeudestaan ja viisaudestaan, ja Jumala vakuutti hänelle, että aivan kuten hän täytti roolinsa suuressa onnen suunnitelmassa, myös Adam tulisi astumaan esiin ja hän tulisi suorittamaan tehtävänsä suuressa onnensuunnitelmassa ja se tulisi oikeuttamaan hänet hallitsemaan hänen kanssaan. Kerrassaan vallankumouksellinen ja ällistyttävä oppi!
No, mitä Adam sitten aikoo tehdä? Uskon että me tunnemme tämän osan suuresta onnen suunnitelmasta erittäin hyvin. Uskomme että Adam tulee antamaan toisen puun hedelmän lahjan Jumalan lapsille, niille jotka ovat kelvollisia saamaan sen, aivan kuten Eeva ja hänen tyttärensä antavat Eedenin puutarhassa olevan ensimmäisen puun hedelmän kaikille niille, jotka ovat kelvollisia syömään sitä. Ja tuo toisen puun hedelmä, kuten tiedämme, ovat pelastuksen ja korotuksen toimitukset.
Nyt johtavat auktoriteettimme ovat kertoneet meille, että tämä näkökulma on ehdottomasti väärä ja että todellakin, kun termiä "kumppani" (KJV help meet) käytetään, kuten uskon teille olevan tuttua, tämä "kumppani" (KJV meet) todellisuudessa tarkoittaa yhdenvertaista voimassa pelastaa.
Luetaanpa tässä mitä vanhin Earl C. Tingey on sanonut: "Ei pidä käsittää väärin, mitä Herra tarkoitti, kun Adamille kerrottiin, että hän saisi kumppanin. Kumppani tarkoittaa jotakuta, joka on meille sopiva tai tasavertainen kanssamme. Me kuljemme rinnakkain kumppanin kanssa, ei toinen edellä toista tai toisen jäljessä. Tämä kumppanuus syntyy ehdottoman tasavertaisesta kumppanuudesta miehen ja vaimon välillä. Eevan piti olla yhdenvertainen Adamin kanssa, kuten miehen ja vaimon tulee olla yhdenvertaisia toisilleen".(2)
Kerrassaan hämmästyttäviä nämä lainaukset! Haluaisin tarjota tässä ehdotuksen. Voisiko olla niin, että Eeva luotiin toisena osoittamaan Adamin avuttomuutta ensimmäisen puun edessä? Voisiko olla - kaksi ihmistä, kaksi puuta - että Eeva oli ennalta asetettu syömään ensimmäisenä ensimmäisen puun hedelmää?
Vastataksemme tähän kysymykseen, meidän on kysyttävä itseltämme, mitä hyvän ja pahan tiedon puun hedelmän syöminen tarkoittaa hengellisessä mielessä. Uskon teidän tietävän mitä se tarkoittaa. Se tarkoittaa astumista kuolevaisuuteen kuolevaisessa ruumiissa, astumista täyteen tahdonvapauteen, sisällämme herätettynä Kristuksen valkeus joka palvelee meitä niin hyvin kulkiessamme läpi verhon. Ajatelkaa - kaksi ihmistä, kaksi puuta - kenen huoneenhallitukselta tämä kuulostaa? Sielut matkaavat kuolevaisuuteen ja saavat tahdonvapautensa naisten kautta, ja yleensä Kristuksen valkeus herää kussakin sielussa naisen lapsilleen antaman huolenpidon ja vaalivan rakkauden kautta. Sisällytän tähän sielujen luetteloon myös Jeesuksen Kristuksen. Myös Kristus, meidän Herramme saatettiin kuolevaisuuteen ja verhottiin lihaan naisen lahjan kautta, ruokittiin äitinsä rinnoilla, herätettiin kaikkeen siihen mikä on hyvää ja suloista maailmassa.
Naiset saattavat jokaisen sielun verhon läpi kuolevaiseen elämään ja täyteen tahdonvapauteen. Uskon että kun ajattelemme sitä - kahta ihmistä, kahta puuta - oikeasti silloin ajattelemme kahta huoneenhallitusta. Ajattelemme, että ensimmäisen puun hedelmä on vertauskuvana lahjasta, jonka naiset kantavat jokaiselle sielulle, joka valitsee Kristuksen suunnitelman. Se on vertauskuva naisten tehtävästä ja voimasta suuressa onnensuunnitelmassa. Tästä näkökulmasta ei ollut oikein tai asianmukaista Adamin syödä ensimmäisenä ensimmäisen puun hedelmää. Hänen roolinsa ei ollut antaa ensimmäisen puun hedelmän lahjaa muille. On mielenkiintoista ajatella että jopa Adam, joka luotiin ennen Eevaa, astui täyteen kuolevaisuuteen ja täyteen tahdon vapauteen ottamalla vastaan ensimmäisen puun lahjan naisen kädestä. Jossain mielessä Adam itsekin syntyi Eevasta.
Tekikö Eeva syntiä? Uskon että tämä ei ole ongelma kenellekään tämän yleisön joukossa. Meillä on hyvin, hyvin selkeä oppi tästä.
Selkeimmin tämän opin esittää vanhin Oaks kuuluisassa puheessaan Eevasta, jossa hän sanoo: " Jotkut kristityt tuomitsevat Eevan hänen toiminnastaan, päätellen että hän ja hänen tyttärensä ovat jollakin tavoin viallisia sen vuoksi. Näin eivät myöhempien aikojen pyhät ajattele! Ilmoituksen kautta tiedon saaneina me ylistämme Eevan tekoa ja kunnioitamme hänen viisauttaan ja rohkeuttaan suuressa tapahtumassa jota kutsutaan lankeemukseksi". (3)
Siinä me mormonit olemme, jos niin halutaan nähdä, joen toisella puolella muihin kristilliseen uskonsuuntiin nähden asioissa, joiden joukossa tämä on yksi tärkeimmistä - että Eeva ei ollut hupakko eikä hän ollut murhaaja. Tosiasiassa hän oli viisas ja rohkea ja se mitä hän teki miellytti Jumalaa.
Vanhin Oaks jatkaa kertomalla puheessaan, että hedelmän syöminen oli pienin mahdollinen rikkomus joka tarvittiin asettamaan paikalleen tuo erottava verho, joka mahdollistaisi meille tahdonvapauden täyden perinnön. Haluaisin teidän kuvittelevan, mitä teitte silloin kun Eeva söi ensimmäisen puun hedelmää, koska me olimme kaikki siellä ja me kaikki katselimme ja me kaikki pidätimme henkeämme. Miksi me pidätimme henkeämme? Sanommeko: " Ei, ei, Äiti Eeva älä syö!, ei, en voi katsoa, älä syö!" Näinkö me teemme? Mitä myöhempien aikojen pyhät sanovat?: "Äiti Eeva, ole kiltti ja syö hedelmää, voi ole kiltti, ole kiltti, syö hedelmä!" Ja kun hän sitten söi, parummeko ja itkemmekö? Ei, me huudamme ilosta ja me ylistämme! Tämä on tuo suuri kuilu palautetun evankeliumin ja muiden kristillisten uskonsuuntien välillä - se, mitä me kuvittelemme tekevämme kun Äiti Eeva söi hedelmän.
Uskon että oli oikeudenmukaista ja asiallista, että naiset avaavat oven onnensuunnitelmaan. Tiedän, että naisten huoneenhallitus ja se mitä ensimmäisen puun hedelmä kuvaa, ovat todella hyvin sopusoinnussa. Vielä haluan toistaa, että uskon myös että oli oikeudenmukaista ja asiallista että naiset avaavat oven. Aivan varmasti otimme huomioon kaikki Kristuksen suunnitelman osatekijät ja otimme huomioon, mitä meille tapahtuisi langenneessa maailmassa, aivan varmasti Jumalan tyttärelle annettiin ainakin aavistus siitä mitä heille tapahtuisi – raiskauksia, pakkoavioliittoja, seksikauppaa, joita on pidetty itsestäänselvyyksinä läpi suurimman osan ihmiskunnan historiaa. Jos yksikään nainen ei olisi halunnut avata ovea kuolevaisen elämään ja kaikkeen siihen mitä se tarkoittaisi naisille, en usko että ovea olisi avattu ja se olisi ollut aivan oikein.
Eeva ei ollut huonoin naisten joukossa; Eeva oli paras naisten joukossa. Hän oli rohkein, hän oli eniten uskova. Niinpä oli oikein, että ensimmäinen kuolevainen olento, jolle ylösnoussut Jeesus näytti itsensä, ei ollut mies, se oli nainen. Jeesuksen suorittama sovitus palkitsi äiti Eevan uskon suunnitelmassa - sen että hän rohkeasti avasi oven, jota ensimmäinen puu kuvaa. Niille teistä jotka ovat käyneet temppelissä haluan vain muistuttaa: kuka kuulikaan ensin ketä suuressa onnensuunnitelmassa? Adam kuuli ensin Eevaa. Adam vastaanotti ensimmäisen puun lahjan naisen kädestä. Vieläkö miehet kuuntelevat? Monet tekevät niin ja uskallan sanoa, että todennäköisesti kaikki miehet tässä yleisössä ovat tehneet niin tai tulevat tekemään niin, toisin sanoen, sen lisäksi että olette syntyneet äideistänne, myös hyväksytte avioliiton ja perheen lähimmäksi sydäntänne ja osaksi haavettanne onnellisesta elämästä. Teette liiton olla tasa-arvoinen kumppani kullallenne, olla uskollinen ja vilpitön häntä kohtaan ja auttaa saattaman lapsia maailmaan hänen kanssaan ja kasvattaa heidät.
No, oliko Jumala vihainen Eevalle, kun hän söi hedelmää? Kaiken sen perusteella mitä me tiedämme palautetusta evankeliumista, ei missään tapauksessa. Kirosiko Jumala hänet? Sitä on aika vaikea uskoa, jos Hän oli niin ylpeä hänen viisaudestaan ja rohkeudestaan. Me tiedämme, että maa kirottiin Adamin ja Eevan vuoksi - tarkoittaako tämä Adamin ja Eevan kiroamista? No, ei. MAP-kirkon opetuksessa me emme usko, että tuon kirouksen tarkoituksena oli rangaista heitä - kirouksen tarkoituksena oli vastakohtien lain käynnistäminen: hyve ja pahe, nautinto ja tuska, valo ja pimeys, totuus ja valheet. Eevalle kerrottiin että hänellä olisi synnytyskipuja - oliko tämä Eevan kirous? Jälleen myöhempien aikojen pyhien näkökulmasta sanomme: ei missään tapauksessa. Lasten saaminen, se että voi täydellisesti antaa Eevan lahjan, on naisen elämässä yksi kaikkein sielua tyydyttävimmistä osista, niistä, joita hän tulee kokemaan joko täällä tai tämän elämän jälkeen, jos olosuhteet ovat estäneet sen täällä.
Ja vielä, kuningas Jaakon raamatunkäännöksessä meille kerrotaan että Eevalle, osana hänen rangaistustaan, kerrottiin että Adam vallitsisi häntä. Onko tämä se mitä myöhempien aikojen pyhät uskovat? Itse asiassa eivät. Uskonpa että yksi tärkeimmistä uusista - en sano uusista opeista, koska se alkoi Adamista ja Eevasta, vaan mieluummin uudelleen löydetyistä totuuksista - ilmestyi elokuun 2007 Liahonassa, eikä se silti ilmestynyt Mormon Timesin etusivulla. En ole kyllä varma että Mormon Times oli olemassa 2007, no, ehkä sen vuoksi.
Jos luette sen, näette mitä vanhin Bruce Hafen sanoo: "Kohdassa 1. Moos. 3:16 sanotaan, että Eeva on oleva Adamin ”vallassa”, mutta ... Heprean kielessä käytetään sanaa bet hallitsemisen yhteydessä, mikä tarkoittaa sitä, että hallitsee jonkun kanssa eikä jotakuta. ... Keskinäisen riippuvuuden, tasavertaisen kumppanuuden käsite perustuu palautetun evankeliumin oppiin." (4)
Näin myöhempien aikojen pyhät ainoina kristillisten uskontojen joukossa sanovat, että Eeva ei ainoastaan ollut tekemättä syntiä, vaan hänet palkittiin rohkeudestaan ja viisaudestaan, ja Jumala vakuutti hänelle, että aivan kuten hän täytti roolinsa suuressa onnen suunnitelmassa, myös Adam tulisi astumaan esiin ja hän tulisi suorittamaan tehtävänsä suuressa onnensuunnitelmassa ja se tulisi oikeuttamaan hänet hallitsemaan hänen kanssaan. Kerrassaan vallankumouksellinen ja ällistyttävä oppi!
No, mitä Adam sitten aikoo tehdä? Uskon että me tunnemme tämän osan suuresta onnen suunnitelmasta erittäin hyvin. Uskomme että Adam tulee antamaan toisen puun hedelmän lahjan Jumalan lapsille, niille jotka ovat kelvollisia saamaan sen, aivan kuten Eeva ja hänen tyttärensä antavat Eedenin puutarhassa olevan ensimmäisen puun hedelmän kaikille niille, jotka ovat kelvollisia syömään sitä. Ja tuo toisen puun hedelmä, kuten tiedämme, ovat pelastuksen ja korotuksen toimitukset.
Aivan kuten tähän elämään johtavan verhon vartijoina ovat naiset, Jumalan tyttäret, niin verhoa, joka tuo meidät kotiin, hallitsevat ja vartioivat Jumalan pojat. Ja ne jotka ovat ottaneet vastaan toisen puun lahjan Jumalan poikien käsistä, pääsevät tuon verhon läpi ja takaisin tuohon selestiseen paikkaan, jossa he voivat olla vanhempiensa kanssa jälleen kerran.
Me tiedämme, että aivan kuten Adam kuunteli Eevaa, Jumala pyysi Eevaa kuuntelemaan Adamia vastaanottaessaan toisen puun hedelmän. Me olisimme huolimattomia, jos emme näkisi että oli kaksi kuuntelemista, annettiin kaksi lahjaa, vastaanotettiin kaksi lahjaa.
Uskoisin että yksi asia, minkä vuoksi meidän saattaa olla vähän vaikea nähdä tätä, on se missä me olemme
Tämä on tilanteemme ja paikkamme täällä, tässä kuolevaisessa ympäristössä ja erityisesti, koska en näe yhtään vauvaa täällä, tämä edustaa suurinta osaa meistä, joilla on hiukan harmaata hiuksissamme ja niin edelleen ja niin poispäin. Ensimmäisen puun hedelmän antamisen ja vastaanottamisen draama voi olla useimmille meistä menneisyyttä ja se, mitä sitten näemme, se mihin me luomme katseemme, se mitä kohti kuljemme, niin sanotusti, pitkin tätä suuren suunnitelman polkua, on tuo toinen puu. Mitä me sitten näemme? Me näemme sen mikä on näkyvintä omissa silmissämme, oman etumme näkökulmasta, toisen puun, toisen puun hedelmän ja Jumalan pojat, jotka ovat antamassa toisen puun hedelmän. Tämä on vain luonnollista. Mutta jos tuo näkökulma vääristää ymmärryksemme siitä, mikä ja kuka on tärkeä, silloin meillä on ongelma. Meille on tärkeää pysähtyä ajattelemaan ja katsoa uudelleen kokonaiskuvaa - kokonaiskuvaa, jossa ovat mukana miehet ja naiset, kaksi puuta, kaksi huoneenhallitusta. Jos kumpi tahansa puuttuisi, suunnitelmaa ei olisi olemassa. Tämä on tasa-arvoisen kumppanuuden suunnitelma miesten ja naisten välillä, riemullisen yhteistyön suunnitelma.
Naiset, kuuntelemmeko me aviomiehiämme? Tietysti me kuuntelemme. Jos minun mieheni sanoi minulle ennen avioliittoamme: "Kulta, minä haluan mennä naimisiin temppelissä, enkä minä halua mennä naimisiin missään muualla", minä sanoisin: "No takuulla!" Jos sitten kun olimme naimisissa ja meillä oli lapsia, hän sanoi: "Kuulehan kulta, minä haluan pitää perheiltoja ja minä haluan pitää perherukouksia ja minä haluan varmistaa, että heidät kastetaan, kun he ovat 8-vuotiaita." Minä sanoisin: "Tietty! Minä hyväksyn ja vastaanotan tuon toisen puun hedelmän sinulta." Jos minun mieheni sanoisi: " Kulta voisitko hakea minulle kaukosäätimen, se on tuolla toisessa huoneessa," tai " huomenna me muutamme Iowaan, kerroinko siitä sinulle?" Minulla ei ole hengellistä velvollisuutta kuunnella sitä, mikä on miestäni kohtaan tuntemani rakkauden ja häneltä saamani toisen puun hedelmän lahjan ulkopuolella.
Meidän on ymmärrettävä patriarkaaliseksi järjestykseksi kutsumamme asian määritelmä. Nyt heitän tähän pari lainausta, koska saatana rakastaa sanoja, jotka kuulostavat samalta, mutta niillä on täysin erilainen merkitys. Ja me tiedämme että termi "patriarkaatti”, jos katsotte maallisesta tietosanakirjasta, on järjestys jossa miehet hallitsevat naisia. Me tiedämme että tämä ei ole taivaan järjestys. Aivan ilmeisesti meillä ei ole patriarkaattia kirkossa.
Mutta meillä on jotakin, mitä kutsutaan patriarkaaliseksi järjestykseksi. Miksi sitä kutsutaan sellaiseksi ja miksi meidän pitäisi hylätä määritelmät, jotka yrittävät saada sen näyttämään enemmän siltä määritelmältä, jonka mukaan miehet hallitsevat naisia.
Tässä haluan lainata presidentti Ezra Taft Bensonia: "... Patriarkaalista järjestystä (kutsutaan sillä nimellä), koska se siirtyi isältä pojalle." oikeus tehdä toisen puun hedelmän antamisen toimituksia vanhoina aikoina siirtyi isältä pojalle, "mutta tämä järjestys muutoin kuvataan nykyajan ilmoituksessa perhehallinnon järjestykseksi, jossa mies ja nainen tekevät liiton Jumalan kanssa - aivan kuten Adam ja Eeva - tullakseen sinetöityksi iankaikkisuudeseksi, saadakseen jälkeläisiä, ja tehdäkseen Jumalan tahdon ja työnnä koko kuolevaisen elämänsä ajan." (5)
Se mitä me tarkoitamme patriarkaalisella järjestyksellä, on perhehallinnon järjestys sellaisena kuin se on taivaassa, perustuen miesten ja naisten tasa-arvoiseen kumppanuuteen.
Presidentti James E. Faust sanoi: "jokainen isä on perheensä patriarkka ja jokainen äiti matriarkka, tasa-arvoisina selvästi erottuvissa vanhemman rooleissaan." (6) Huomatkaa jälleen tuo tasa-arvoisuuden rummutus.
Rakastan palautetun evankeliumin näkemystä näistä asioista, koska saan suurta iloa, kun sitten ajattelen pappeuden palautusta. Kun olin uusi käännynnäinen ja yleiskonferenssissa päästiin puheisiin, joissa ylistettiin pappeuden palautusta, minun täytyy myöntää, etten ihan ymmärtänyt ja tavallisesti nukahdin. Mutta nyt en nukahda ja syy siihen on, että Jumalan pappeuden palautus ei ainoastaan palauta oikeita suhteita ihmisen ja Jumalan välille, se palauttaa oikeat suhteet miesten ja naisten välille. Ja ilman pappeuden palautusta en usko, että meillä voisi olla näkemystä, Jumalan asettamaa näkemystä siitä, miten miesten tulee kohdella naisia.
Missä tässä maailmassa voi löytää ryhmän miehiä jotka ovat omistautuneet yhteen ainoaan siveyden ja aviollisen uskollisuuden vaatimustasoon? Mistä voi löytää ryhmän miehiä jotka ovat omistautuneet avioliitolle - avioliiton solmimiselle ja avioliitossa pysymiselle? Mistä me voimme löytää ryhmän miehiä jotka ovat omistautuneet puolustamaan naisten turvallisuutta, menestystä ja tasa-arvoisuutta? Miehiä jotka haluavat saada lapsia ja osallistua heidän kasvatukseensa? Miehiä jotka arvostavat tyttäriään yhtä paljon kuin he arvostavat poikiaan? Miehiä jotka kammoavat väkivaltaa, pornografiaa ja laiminlyöntiä? Miehiä jotka omaksuvat taakan jaon vaimonsa kanssa, mukaan lukien kodin taloustyöt? Mistä me voimme löytää ryhmän miehiä, jotka tekevät näistä asioista liiton osana velvollisuuttaan Jumalaa kohtaan? He ovat juuri täällä tässä huoneessa. Te olette erityinen liiton veljeskunta, jota vastaavaa ei tältä planeetalta löydy. Jumalalle kiitos pappeuden palautuksesta, joka palauttaa näkemyksen siitä, kuinka Jumala haluaa poikiensa kohtelevan hänen tyttäriään! Tämä merkitsee, että pappeus ei ole jotakin ekstraa, mikä on suotu miehille ja kielletty naisilta. Pappeus on miehen oppilastehtävä tullakseen taivaalliseksi isäksi ja uskon, että naisilla on heidän oma oppilastehtävänsä tullakseen taivaallisen äitinsä kaltaisiksi. Ruumiin ja tahdonvapauden toimitus - ja ne ovat toimituksia - raskaus, synnytys, imettäminen - ensimmäisen puun hengelliset toimitukset eivät ole vähemmän voimallisia tai hengellisiä, kuin toisen puun toimitukset. Naisilla on oma Jumalallinen voimansa. Ja se itsestäänselvyys, joka pysyy oikeana kautta linjan on, että niillä uskonnoilla, jotka pitävät ruumista halveksittavana, on taipumus olla niitä uskontoja jotka väheksyvät naisia.
Tämä kertoo meille, että keskeinen draama kaikissa yhteisöissä ei ole se, mitä näet New York Timesin etusivulla. Todellinen draama inhimillisessä yhteisöissä on se mitä tapahtuu miesten ja naisten välillä. Se ei ole kansainväliset sopimukset tai sodat tai öljyn hinta tai kuinka osakemarkkinoilla menee. Miten me tiedämme tämän?: Jaakob 2, Jaakobin saarna temppelissä. Ehkä muistatte että hän puhuu nefiläisille. Muistakaa että nefiläisillä on pyhät kirjoitukset, pappeus, profeetat, temppeli ja siihen liittyvät toimitukset. Mutta mitä hän sanoo nefiläisille? Hän sanoo: " teidät tuhotaan ja lamanilaiset pelastuvat." muistatteko syyn tähän?: koska lamanilaisten joukossa aviomiehet rakastavat vaimoaan ja vaimot rakastavat aviomiestään, vanhemmat rakastavat lapsiaan ja lapset rakastavat vanhempiaan.
Missä tässä maailmassa voi löytää ryhmän miehiä jotka ovat omistautuneet yhteen ainoaan siveyden ja aviollisen uskollisuuden vaatimustasoon? Mistä voi löytää ryhmän miehiä jotka ovat omistautuneet avioliitolle - avioliiton solmimiselle ja avioliitossa pysymiselle? Mistä me voimme löytää ryhmän miehiä jotka ovat omistautuneet puolustamaan naisten turvallisuutta, menestystä ja tasa-arvoisuutta? Miehiä jotka haluavat saada lapsia ja osallistua heidän kasvatukseensa? Miehiä jotka arvostavat tyttäriään yhtä paljon kuin he arvostavat poikiaan? Miehiä jotka kammoavat väkivaltaa, pornografiaa ja laiminlyöntiä? Miehiä jotka omaksuvat taakan jaon vaimonsa kanssa, mukaan lukien kodin taloustyöt? Mistä me voimme löytää ryhmän miehiä, jotka tekevät näistä asioista liiton osana velvollisuuttaan Jumalaa kohtaan? He ovat juuri täällä tässä huoneessa. Te olette erityinen liiton veljeskunta, jota vastaavaa ei tältä planeetalta löydy. Jumalalle kiitos pappeuden palautuksesta, joka palauttaa näkemyksen siitä, kuinka Jumala haluaa poikiensa kohtelevan hänen tyttäriään! Tämä merkitsee, että pappeus ei ole jotakin ekstraa, mikä on suotu miehille ja kielletty naisilta. Pappeus on miehen oppilastehtävä tullakseen taivaalliseksi isäksi ja uskon, että naisilla on heidän oma oppilastehtävänsä tullakseen taivaallisen äitinsä kaltaisiksi. Ruumiin ja tahdonvapauden toimitus - ja ne ovat toimituksia - raskaus, synnytys, imettäminen - ensimmäisen puun hengelliset toimitukset eivät ole vähemmän voimallisia tai hengellisiä, kuin toisen puun toimitukset. Naisilla on oma Jumalallinen voimansa. Ja se itsestäänselvyys, joka pysyy oikeana kautta linjan on, että niillä uskonnoilla, jotka pitävät ruumista halveksittavana, on taipumus olla niitä uskontoja jotka väheksyvät naisia.
Tämä kertoo meille, että keskeinen draama kaikissa yhteisöissä ei ole se, mitä näet New York Timesin etusivulla. Todellinen draama inhimillisessä yhteisöissä on se mitä tapahtuu miesten ja naisten välillä. Se ei ole kansainväliset sopimukset tai sodat tai öljyn hinta tai kuinka osakemarkkinoilla menee. Miten me tiedämme tämän?: Jaakob 2, Jaakobin saarna temppelissä. Ehkä muistatte että hän puhuu nefiläisille. Muistakaa että nefiläisillä on pyhät kirjoitukset, pappeus, profeetat, temppeli ja siihen liittyvät toimitukset. Mutta mitä hän sanoo nefiläisille? Hän sanoo: " teidät tuhotaan ja lamanilaiset pelastuvat." muistatteko syyn tähän?: koska lamanilaisten joukossa aviomiehet rakastavat vaimoaan ja vaimot rakastavat aviomiestään, vanhemmat rakastavat lapsiaan ja lapset rakastavat vanhempiaan.
Ilman tätä, mitä hyötyä on pyhistä kirjoituksesta ja temppeleistä ja profeetoista ja pelastuksen ja korotuksen toimituksista? Jumala mieluummin aloittaisi alusta sellaisten ihmisten kanssa, joilla on rakkaus miesten ja naisten välillä ja vanhempien ja lasten välillä. Tämä on evankeliumin peruskivi. Ottakaa pois tuo peruskivi ja loppu onkin vain helisevää vaskea. Näin voimme sanoa, että naisten tilanne on sen mittari, kuinka lähellä kuolemaa sivilisaatio on. Näin on siitä syystä, että siellä missä miesten ja naisten välistä rakkautta ja tasa-arvoa ei ole, et voi elää evankeliumin mukaan. Voit yhtä hyvin alkaa alusta. Jumala voi aina lähettää enkeleitä ja kutsua profeettoja ja paljastaa kultalevyjä - tehdä mitä tahansa tarpeellista palauttaakseen valtakuntansa maan päälle. Mutta tuo peruskivi on oltava siellä. Se tarkoittaa että sukupuolten tasa-arvo ei ole jokin " poliittisesti korrekti" ihanne myöhempien aikojen pyhille - se ei ole joku coctail-kirsikka, joka on laitettu Siion-jäätelön päälle. Ei, sukupuolten tasa-arvoiset suhteet ovat Siionin rakennustiiliä, joita ilman et pysty rakentamaan Siionia, koska sukupuolten tasa-arvo on sitä, miten taivaallinen äiti ja taivaallinen isä elävät.
Nyt on vielä jotakin muuta, mikä on huomioitava.
Tiedämme että endaumentissa, kun olemme matkalla toiselle puulle, Jumalan tyttäret kuuntelevat Jumalan poikia heidän oppilassuhteessaan Taivaallisen Isään.
Mielestäni on varsin mahdollista, että matkalla ensimmäiselle puulle tehtiin myös liittoja,
joissa Jumalan pojat tekivät liiton kuunnella Jumalan tyttäriä heidän oppilassuhteessaan taivaallisen äitiin, ja että se, että Adam söi hedelmää, jonka hän sai vaimonsa Eevan kädestä, oli tuon liiton täyttymys.
Ne teistä, jotka ovat myöhempien aikojen pyhiä, tietävät, että matkalla toiselle puulle oli endaumentti ja siinä Jumalan tyttäret kuuntelivat Jumalan poikia teidän oppilassuhteessanne Taivaalliseen Isäänne. Kuitenkin, jos olette olleet temppelin esitoimituksessa ja verranneet puolisoina keskenänne sen sisältöä, tiedätte, että se sisältää myös jotain muuta. Enpä puhu siitä sen enempää, mutta on mahdollista, että matkalla ensimmäiselle puulle oli myös [endaumentti,] voima korkeudesta, jossa Jumalan poikien piti kuunnella Jumalan tyttäriä heidän oppilassuhteessaan Taivaalliseen Äitiin. Jos tämä pitäisi paikkansa, ei se, kun Adam Eevan neuvomana söi hedelmää Eedenin puutarhassa, ollutkaan spontaani, hihasta tullut teko, vaan pikemminkin olennaisen tärkeän, ennen kuolevaisuutta tehdyn liiton täyttäminen. Siinäpä vähän ajateltavaa.
Yhteiskunnissa, joissa miehet ja naiset ymmärtävät toisiaan tasa-arvoisina, ja rakastavaina kumppaneina, tämä on peruskallio sille, että evankeliumi voidaan kylvää ja ylläpitää.
Olen kirjoittanut kirjoja, jotka analysoivat, miten miesten ja naisten välinen suhde katoaa, kun miehet tavallaan kääntävät selkänsä naisille ja kieltäytyvät kuuntelemasta heitä tai olemasta kumppaneita suuressa rakkauden ja onnen tanssissa, josta juuri olemme puhuneet. Siinä tilanteessa yhteiskunnista tulee selkeästi epävakaita, aivan kuten olemme nähneet Mormonin kirjan Jaakobin kirjan toisessa ja kolmannessa luvussa. Esimerkiksi Foreign Policy -aikakauslehden palkitsema kirjani osoittaa, että valtiot, joissa ne, joita kutsun väestön tyttäriksi, ovat selektiivisen abortin ja naispuolisen lapsenmurhan kohteina, kylvävät itätuulen ja niittävät myrskytuulen väkivaltaisen epävakauden muodossa kansakuntansa sisällä.
Nyt on vielä jotakin muuta, mikä on huomioitava.
Tiedämme että endaumentissa, kun olemme matkalla toiselle puulle, Jumalan tyttäret kuuntelevat Jumalan poikia heidän oppilassuhteessaan Taivaallisen Isään.
Mielestäni on varsin mahdollista, että matkalla ensimmäiselle puulle tehtiin myös liittoja,
joissa Jumalan pojat tekivät liiton kuunnella Jumalan tyttäriä heidän oppilassuhteessaan taivaallisen äitiin, ja että se, että Adam söi hedelmää, jonka hän sai vaimonsa Eevan kädestä, oli tuon liiton täyttymys.
Ne teistä, jotka ovat myöhempien aikojen pyhiä, tietävät, että matkalla toiselle puulle oli endaumentti ja siinä Jumalan tyttäret kuuntelivat Jumalan poikia teidän oppilassuhteessanne Taivaalliseen Isäänne. Kuitenkin, jos olette olleet temppelin esitoimituksessa ja verranneet puolisoina keskenänne sen sisältöä, tiedätte, että se sisältää myös jotain muuta. Enpä puhu siitä sen enempää, mutta on mahdollista, että matkalla ensimmäiselle puulle oli myös [endaumentti,] voima korkeudesta, jossa Jumalan poikien piti kuunnella Jumalan tyttäriä heidän oppilassuhteessaan Taivaalliseen Äitiin. Jos tämä pitäisi paikkansa, ei se, kun Adam Eevan neuvomana söi hedelmää Eedenin puutarhassa, ollutkaan spontaani, hihasta tullut teko, vaan pikemminkin olennaisen tärkeän, ennen kuolevaisuutta tehdyn liiton täyttäminen. Siinäpä vähän ajateltavaa.
Yhteiskunnissa, joissa miehet ja naiset ymmärtävät toisiaan tasa-arvoisina, ja rakastavaina kumppaneina, tämä on peruskallio sille, että evankeliumi voidaan kylvää ja ylläpitää.
Olen kirjoittanut kirjoja, jotka analysoivat, miten miesten ja naisten välinen suhde katoaa, kun miehet tavallaan kääntävät selkänsä naisille ja kieltäytyvät kuuntelemasta heitä tai olemasta kumppaneita suuressa rakkauden ja onnen tanssissa, josta juuri olemme puhuneet. Siinä tilanteessa yhteiskunnista tulee selkeästi epävakaita, aivan kuten olemme nähneet Mormonin kirjan Jaakobin kirjan toisessa ja kolmannessa luvussa. Esimerkiksi Foreign Policy -aikakauslehden palkitsema kirjani osoittaa, että valtiot, joissa ne, joita kutsun väestön tyttäriksi, ovat selektiivisen abortin ja naispuolisen lapsenmurhan kohteina, kylvävät itätuulen ja niittävät myrskytuulen väkivaltaisen epävakauden muodossa kansakuntansa sisällä.
Sitä vastoin, kun miehet ja naiset omaksuvat sen, minkä näemme Adamin ja Eevan kohdalla, valkoinen hedelmä on meidän. Esimerkiksi Jon Heinin & Mary Hartmanin mukaan vasta sitten, kun avioliittojen luonne alkoi muuttua keskiajalla luoteisessa Euroopassa isännän ja omaisuuden liitosta enemmän myötätuntoiseksi suhteeksi, aloimme nähdä demokratian alkavan kukkia. Miksi? Siksi, että itse kukin ja jokainen perhekunta muodostui osallistuvan demokratian harjoituskentäksi. Meidän näkemyksemme ihmisistä ponnistavat siitä, kuinka hyvät miehen ja naisen väliset suhteet ovat. Lisäksi Francis Fukuyaman mukaan moderneissa demokratioissa, joissa naiset oikeasti nähdään tasa-arvoisina, saadaan nauttia paljon suuremmasta vauraudesta ja paremmasta terveydestä, kuin niissä ”demokratioissa”, joissa avioliitto on hierarkkinen suhde.
Jotkut kirkossa ovat ajatelleet Jumalan valtakunnan näyttävän tältä.
Siinä siis kirkko hallitsee jäsentensä perheitä. Näin ajattelevilla voi olla erheellinen vaikutelma, että tämä tarkoittaa miesten johtavan asioita ja hallitsevan naisia täällä ja tämän jälkeen. Mutta tämä ei ole se, mitä johtavat auktoriteetit saarnaavat.
Se mitä Johtavat auktoriteetit saarnaavat on, että kirkon pitäisi olla lahja perheelle, Jumalan poikien antama lahja, ja että perheille on olemassa toinen lahja ja tämän lahjan antavat Jumalan tyttäret.
Pysyn vakaasti jäsenenä mormonikirkossa, koska ensimmäistä kertaa elämässäni ymmärrän, miksi ei ole kirous syntyä naiseksi ja miten voidaan sanoa vakavalla naamalla, että miehet ja naiset seisovat Jumalan edessä ja toistensa edessä todellisesti tasavertaisina. Ymmärrän nyt, että naiset ovat, jotta heillä voisi olla ilo (2. Ne 2:25). Ja niin oudolta, kuin se saattaa kuulostaa joidenkin mielestä, uskon, että yksi syvimmin feministisistä päätöksistä, mihin voi sitoutua, on ottaa Jeesuksen Kristuksen palautettu evankeliumi omakseen yhdessä muiden kanssa. Palautettu evankeliumi ei ainoastaan palauta oikean suhteen ihmisen ja Jumalan välille, vaan se palauttaa myös oikeat suhteet miesten ja naisten välille, näin tehden siitä vahvimman ja edistyksellisimmän voiman naisille nykymaailmassa.
Valerie M. Hudson, Ph.D.
Lähteitä:
Perry, L. Tom 2004: Fatherhood, an Eternal Calling, Ensign, May 2004; Liahona, toukokuu 2004.
Siinä siis kirkko hallitsee jäsentensä perheitä. Näin ajattelevilla voi olla erheellinen vaikutelma, että tämä tarkoittaa miesten johtavan asioita ja hallitsevan naisia täällä ja tämän jälkeen. Mutta tämä ei ole se, mitä johtavat auktoriteetit saarnaavat.
Se mitä Johtavat auktoriteetit saarnaavat on, että kirkon pitäisi olla lahja perheelle, Jumalan poikien antama lahja, ja että perheille on olemassa toinen lahja ja tämän lahjan antavat Jumalan tyttäret.
Vanhin Jeffrey R. Holland sanoi: "Taivaassa saattaa olla seurakuntia ja vaarnoja - minä en tiedä mitään niistä - tai siellä saattaa hyvinkin olla jokin toinen organisaatio, josta me emme paljon tiedä. Minkä tiedämme olevan taivaassa, ovat perheet. Ja suurin osa siitä, mikä on ilmoitettu tämän jälkeisestä elämästä, meidän iankaikkisesta elämästämme, meidän selestisestä elämästämme, kohdistuu perhe-organisaatioon ...".(7)
* * *
Valerie M. Hudson, Ph.D.
Lähteitä:
Perry, L. Tom 2004: Fatherhood, an Eternal Calling, Ensign, May 2004; Liahona, toukokuu 2004.
Tingey, Earl C. 2008: The Simple Truths from Heaven: The Lord’s Pattern. Church Educational System fireside for young adults, Jan. 13, 2008, speeches.byu.edu. http://lds.org/library/display/0,4945,538-1-4399-1,00.html
Oaks, Dallin H. 1993: The Great Plan of Happiness. Ensign, November 1993, 72-75
Hafen, Bruce C. & Hafen, Marie K. 2007: Crossing Thresholds and Becoming Equal Partners. Ensign August 2007, 24-29
Benson, Ezra Taft 1985: What I Hope You Will Teach Your Children About the Temple, Ensign, August 1985, 9.
Faust, James E.1996: The Prophetic Voice, Ensign, May 1996, p.4.
Worldwide Leadership Training Meeting. February 9, 2008, p. 12. LDS Church, SLC, UT,
Lisätietoa:
Sorenson, Alma Don & Hudson Cassler, Valerie 2004: Women in Eternity Women of Zion, Cedar Fort Inc.
Hudson, Valerie, Ballif Spanvill, Bonnie, Caprioli, Mary & Emmett, Chad F. 2012: Sex and World Peace, Columbia University Press,
Hudson, Valerie & den Boer, Andrea 2004: Bare Branches: The Security Implications of Asia's Surplus Male Population. Cambridge MA, MIT Press,.
Hartman, Mary S. 2004: The Household and the Making of History: A Subversive View of the Western Past. Cambridge: Cambridge University Press,.
Mundy, John Hine 1990: Men and Women at Toulouse in the Age of the Cathars, Pontificial Institute of medieval Studies. Toronto.
Fukuyama, Francis 1995: Trust: The Social Virtues and The Creation of Prosperity. The Free Press. New York.
Leonhardt, Analiesa 2010: The Sacrament of Birth, SquareTwo, Vol. 3 No. 1, Spring 2010, http://squaretwo.org/Sq2ArticleLeonhardtBirth.html
Latter-day Saint forum SquareTwo (http://squaretwo.org/).
Alkuperäisten esitelmien osoitteet:
https://www.fairmormon.org/conference/august-2010/the-two-trees
https://m.youtube.com/watch?v=Y1f1M_JVbZw