Oliko Nooan arkki suunniteltu kelluvaksi temppeliksi ?
Kirjoittanut Jeffrey M. Bradshaw 29.1.2018
TiedäMiksi
Lyhennelmä artikkelista
Kysymys:Raamatussa Nooan arkki kuvataan valtavaksi neliskanttiseksi laatikoksi, jossa on kolme kerrosta ja katto, mikä kuulostaa enemmän talolta kuin laivalta. Oliko Nooan arkki suunniteltu kelluvaksi "temppeliksi" ?
Tiivistelmä:
Raamatussa Jumala ilmoittaa suunnitelman kolmesta ihmiskäsin tehdystä rakennelmasta: kaksi näistä on temppeleitä ja yksi on Nooan arkki. Muinaisille israelilaisille arkin mitat, muoto, rakenne, materiaalit ja toiminnot viittasivat siihen, että myös se oli suunniteltu "temppeliksi". Sen lisäksi vedenpaisumuskertomus nimenomaisesti toistaa Aadamin ja Eevan kertomuksen luomis- ja Eeden-näkymiä, mukaan lukien Arkin lopullinen määränpää vuoren huipulla.
Raamatussa Jumala ilmoittaa suunnitelman kolmesta ihmiskäsin tehdystä rakennelmasta: kaksi näistä on temppeleitä ja yksi on Nooan arkki. Muinaisille israelilaisille arkin mitat, muoto, rakenne, materiaalit ja toiminnot viittasivat siihen, että myös se oli suunniteltu "temppeliksi". Sen lisäksi vedenpaisumuskertomus nimenomaisesti toistaa Aadamin ja Eevan kertomuksen luomis- ja Eeden-näkymiä, mukaan lukien Arkin lopullinen määränpää vuoren huipulla.
 |
| Kuva 1. Thomas Cole (1801-1848): Vedenpaisumuksen vetaytyvät vedet, 1829. |
Tiedä
Miten muinaisajan ihmiset lukivat kirjoituksia? Profeetta Joseph Smithin näkemyksen mukaan kirjoituksia pitäisi "ymmärtää täsmälleen niinkuin ne on kirjoitettu" [2] Kun tämä on sanottu, on kuitenkin tajuttava, että se minkä muinaisajan kansat ymmärsivät olevan kirjoitusten kirjaimellista ymmärtämistä, ei ole sama asia kuin mitä tämän päivän ihmiset sillä ymmärtävät.
Niille, jotka kirjoittivat muistiin Raamatun historiaa, ei riittänyt tapahtumien kuvaaminen mediatoimittajan tarkasti ja "objektiivisesti" kameralla (jos semmoinen olisi ollut saatavilla heidän aikanaan) tallentamillaan näkymillä ja äänillä. Pikemminkin innoitusta saanut kirjoittaja halusi tuottaa historian, joka tunnusti Jumalan käden jokaisessa tärkeässä tapahtumassa. Muinaisaikojen ihmisille tärkeät tapahtumat olivat osa "yhtä ikuista ympyrää". [3] He näkivät vaivaa auttaessaan lukijaa havaitsemaan, että käsillä olevat ilmiöt pitivät yhtä jumalallisten tapahtumakaavojen kanssa, joita toistuvasti nähdään kietoutuneena muiden historian kausien - sekä menneiden että nykyisten - kirjoitusten "vertauskuviin". Kyseisessä tilanteessa yksinkertainen pelkkien "tosiasioiden" kuvaaminen - kuten me kulttuurisesti ehdollistettuina nykyisin toivomme tehtävän - ei kerta kaikkiaan olisi kelvannut esivanhemmillemme. [4]
- -
Kuva2. Typologiaa raamatullisessa perinteessä: Wyatt, Nicolas 2005: "Water, water everywhere…": Musings on the aqueous myths of the Near East. ["Vettä, vettä kaikkialla ...": Lähi-idän vetisten myyttien pohdintoja]. Teoksessa: Wyatt, Nicholas, toim. 2005: The Mythic Mind: Essays on Cosmology and Religion in Ugaritic and Old Testament Literature. [Myyttinen mieli: Esseitä Ugaritin ja Vanhan testamentin kirjallisuuden kosmologiasta ja uskonnosta] London, England: Equinox, 189-237.
Miten tätä opetusta tulisi soveltaa Nooan kertomukseen? Kuten tulemme näkemään, kertomus tarjoaa paljon aineellisia yksityiskohtia, kuten arkin koko, paikka johon se rantautui, sen purkamisen ajankohta. Kaikki nämä yksityiskohdat ovat tärkeitä kertomuksen kannalta - itse asiassa ne ovat olennaisia ymmärryksemme kannalta. Useimmissa tapauksissa kuitenkin voidaan olla varmoja siitä, että tällaisia pieniä yksityiskohtia ei ole sisällytetty vain antamaan "realismin" tunnetta kertomukseen sinun ja minun kaltaisten nykyihmisten vuoksi. Pikemminkin ne ovat siinä auttamassa lukijoita yhdistämään mielessään kirjoitusten kertomuksia ja uskonnollisia käsitteitä, joita "vertauskuvina" löytyy muualta kirjoituksista. Esimerkiksi Nooan tapauksessa ne jotka Raamattua kirjoittivat, näyttävät halunneen korostaa teemoja, jotka kiinnittyvät luomiskertomukseen ja ennakoivat Mooseksen pyhäkkötelttaa. Valokuvantarkka kuvaus vedenpaisumuksesta ei olisi saavuttanut kirjoittajan tavoitetta. Lukijat eivät olleet nykyaikaisen historiallisen kertomuksen tarpeessa, vaan pikemminkin he tarvitsivat tukea ymmärtääkseen muualla pyhissä kirjoituksissa olevia Nooan kertomuksen heijastumia menneisyyden ja tulevaisuuden tapahtumista.
Nämä näkökohdat mielessä pitäen olemme valmiit vastaamaan artikkelin alussa esitettyyn kysymykseen: Oliko Nooan arkki suunniteltu kelluvaksi temppeliksi?
Arkin suorakulmainen muoto ja kelluva luonne. Ja edelleen, Nooan arkki oli hyvin epävenemäinen. Westermann kuvaa sen olleen "valtava neliskanttinen laatikko, jossa on katto". [20] Näin se oli laatikon muotoinen, kuten liitonarkkukin. Paitsi että se "ei ollut laivan muotoinen", siitä myös puuttuivat airot, "tähdentäen sitä tosiasiaa, että Nooan pelastuminen ei johtunut purjehdustaidoista, [vaan se tapahtui] kokonaan Jumalan tahdosta". [21] Sen kulku määräytyi yksinomaan "veden ja tuulen työntövoimien mukaan". [22] Tämä muistuttaa meille kertomuksesta Mooses-lapsesta, ainoasta muusta Raamatun kohdasta, jossa arkkia tarkoittava heprealainen sana esiintyy. Kuten muistetaan, Mooseksen pelastumisen kuolemalta teki mahdolliseksi myös vapaasti kelluva vesikulkuneuvo - siinä tapauksessa erityisesti kaislakori. [23] Kaislat näyttivät olleen käytössä myös Nooan arkin rakennusmateriaalina, kuten voimme havaita seuraavassa.
Arkin rakennusmateriaaleissa esiintyvät temppeliin liittyvät viittaukset. Kohdassa 1.Moos. 6:14 kerrotaan: ""Tee itsellesi arkki sypressipuusta, rakenna se huoneita täyteen ja tiivistä se maapiellä sisältä ja ulkoa." Jokainen näistä kolmentyyppisestä materiaalista näyttää sisältävän viittauksia temppeliin:
- Gofer-puu. Tämän nimikkeen, joka esiintyy Raamatussa ainoastaan kohdassa 1.Moos 6:14, tarkoite on epäselvä. [24] Nykyajan raamattukommentaattorit usein katsovat sen tarkoittavan sypressipuuta [kuten vuoden 1992 suomenkielisessä raamatunkäännöksessä - suom. huom.]. [25] Koska sypressipuun lahonkesto on hyvä, sitä käytettiin muinaisina aikoina laivojen rakentamiseen. [26] Ympäri maailmaa löytyy runsaasti sypressipuuhun liittyvää mytologiaa. Se tunnetaan tuoksustaan ja pitkäikäisyydestään [27] - ominaisuuksista, jotka ovat luontevasti liittäneet sen muinaiseen Eedenin puutarhaa kuvaavaan kirjallisuuteen. [28] Sypressipuuta käytettiin joskus temppelin ovien - paratiisin porttien [29] - valmistamiseen.
- Piki. Sanat gofer ja kofer ("piki") muodostavat riiminä mahdollisesti sanaleikin saman jakeen sisällä. Kuten Harper toteaa, sana kofer on saattanut muistuttaa muinaista lukijaa "kafar-lunnaiden rikkaista kultinomaisista pohjavireistä: puolen sekelin lunastusmaksu temppelissä (2.Moos. 30), kapporet ('armoistuin') liitonarkun päällä [31], ja teonsana kipper, 'sovittaa', liittyneenä varsin moneen papilliseen rituaaliin." [32] Jotkut näistä rituaaleista sisältävät voitelun tai pyyhkimisen liikkeitä, samaan tapaan kuin pikeä levitettäessä. [33] Aivan kuten Jumalan läsnäolo pyhäkköteltassa ylläpitää Hänen kansansa elämää, samoin Nooan arkki säilyttää ihmiskunnan vanhurskaan jäännöksen ja heidän muassaan kaikkien maan olentojen edustajat.
Nämä näkökohdat mielessä pitäen olemme valmiit vastaamaan artikkelin alussa esitettyyn kysymykseen: Oliko Nooan arkki suunniteltu kelluvaksi temppeliksi?
Yhtäläisyyksiä arkin ja pyhäkköteltan välillä. On merkillepantavaa, että Mooseksen pyhäkköteltan [10] ja Salomonin temppelin [11] ohella Nooan arkki on ainoa Raamatussa mainittu ihmiskäsin tehty rakennelma, jonka suunnitelma oli Jumalan suoraan ilmoittama. [12] Tässä kuvassa Jumala näyttää arkin suunnitelmat Nooalle aivan samalla tavoin kuin Hän myöhemmin ilmoitti pyhäkköteltan suunnitelmat Moosekselle. Jumaluuden kädet pitelevät taivaallista verhoa Nooan katsellessa tarkkaavaisesti, harppi vasemmassa kädessään.
Arkin sommittelu ja koko. Raamatuntutkijoiden keskuudessa ole epäilystäkään siitä, että kuten pyhäkköteltta, myös Nooan arkki "oli suunniteltu temppeliksi". [14] Arkin kolme kantta viittaavat pyhäkköteltan kolmeen osastoon ja Eedenin puutarhan kolmitasoiseen pohjakaavioon. [15] Itse asiassa kukin Nooan arkin kansista oli täsmälleen "samankorkuinen kuin pyhäkköteltta ja alueeltaan kolminkertainen pyhäkköteltan esipihaan verrattuna". [16] Arkin ja pyhäkköteltan välistä yhteyttä vahvistaa se seikka, että Nooan arkista käytetystä nimityksestä "tevah" muodostui myöhemmin liitonarkusta käytetty vakionimike Mišnan hepreassa. [17] Tämän lisäksi Septuaginta käytti samaa kreikankielistä ilmaisua "kibotos" sekä Nooan arkista, että liitonarkusta. [18] [vuoden 1933 suomenkielisessä raamatunkäännöksessä "arkki" ja vuoden 1992 käännöksessä "arkku" - suom. huom.]. Lisäviitettä näiden arkkien yhtäläisyyksistä antaa niiden leveyden ja korkeuden suhde, joka molemmissa on 3:5. [19]
- -
 |
| Kuva 3. Nooa näkee arkin näyssä. Yksityiskohta patriarkkojen ikkunasta, Pyhän kolminaisuuden kirkko, Stratford-upon-Avon, Englanti. [9] |
Arkin sommittelu ja koko. Raamatuntutkijoiden keskuudessa ole epäilystäkään siitä, että kuten pyhäkköteltta, myös Nooan arkki "oli suunniteltu temppeliksi". [14] Arkin kolme kantta viittaavat pyhäkköteltan kolmeen osastoon ja Eedenin puutarhan kolmitasoiseen pohjakaavioon. [15] Itse asiassa kukin Nooan arkin kansista oli täsmälleen "samankorkuinen kuin pyhäkköteltta ja alueeltaan kolminkertainen pyhäkköteltan esipihaan verrattuna". [16] Arkin ja pyhäkköteltan välistä yhteyttä vahvistaa se seikka, että Nooan arkista käytetystä nimityksestä "tevah" muodostui myöhemmin liitonarkusta käytetty vakionimike Mišnan hepreassa. [17] Tämän lisäksi Septuaginta käytti samaa kreikankielistä ilmaisua "kibotos" sekä Nooan arkista, että liitonarkusta. [18] [vuoden 1933 suomenkielisessä raamatunkäännöksessä "arkki" ja vuoden 1992 käännöksessä "arkku" - suom. huom.]. Lisäviitettä näiden arkkien yhtäläisyyksistä antaa niiden leveyden ja korkeuden suhde, joka molemmissa on 3:5. [19]
- -
 |
| Kuva 4. J. James Tissot (1836-1902): Liitonarkku, n. 1896-1902.[13] |
Arkin suorakulmainen muoto ja kelluva luonne. Ja edelleen, Nooan arkki oli hyvin epävenemäinen. Westermann kuvaa sen olleen "valtava neliskanttinen laatikko, jossa on katto". [20] Näin se oli laatikon muotoinen, kuten liitonarkkukin. Paitsi että se "ei ollut laivan muotoinen", siitä myös puuttuivat airot, "tähdentäen sitä tosiasiaa, että Nooan pelastuminen ei johtunut purjehdustaidoista, [vaan se tapahtui] kokonaan Jumalan tahdosta". [21] Sen kulku määräytyi yksinomaan "veden ja tuulen työntövoimien mukaan". [22] Tämä muistuttaa meille kertomuksesta Mooses-lapsesta, ainoasta muusta Raamatun kohdasta, jossa arkkia tarkoittava heprealainen sana esiintyy. Kuten muistetaan, Mooseksen pelastumisen kuolemalta teki mahdolliseksi myös vapaasti kelluva vesikulkuneuvo - siinä tapauksessa erityisesti kaislakori. [23] Kaislat näyttivät olleen käytössä myös Nooan arkin rakennusmateriaalina, kuten voimme havaita seuraavassa.
Arkin rakennusmateriaaleissa esiintyvät temppeliin liittyvät viittaukset. Kohdassa 1.Moos. 6:14 kerrotaan: ""Tee itsellesi arkki sypressipuusta, rakenna se huoneita täyteen ja tiivistä se maapiellä sisältä ja ulkoa." Jokainen näistä kolmentyyppisestä materiaalista näyttää sisältävän viittauksia temppeliin:
- Gofer-puu. Tämän nimikkeen, joka esiintyy Raamatussa ainoastaan kohdassa 1.Moos 6:14, tarkoite on epäselvä. [24] Nykyajan raamattukommentaattorit usein katsovat sen tarkoittavan sypressipuuta [kuten vuoden 1992 suomenkielisessä raamatunkäännöksessä - suom. huom.]. [25] Koska sypressipuun lahonkesto on hyvä, sitä käytettiin muinaisina aikoina laivojen rakentamiseen. [26] Ympäri maailmaa löytyy runsaasti sypressipuuhun liittyvää mytologiaa. Se tunnetaan tuoksustaan ja pitkäikäisyydestään [27] - ominaisuuksista, jotka ovat luontevasti liittäneet sen muinaiseen Eedenin puutarhaa kuvaavaan kirjallisuuteen. [28] Sypressipuuta käytettiin joskus temppelin ovien - paratiisin porttien [29] - valmistamiseen.
- Piki. Sanat gofer ja kofer ("piki") muodostavat riiminä mahdollisesti sanaleikin saman jakeen sisällä. Kuten Harper toteaa, sana kofer on saattanut muistuttaa muinaista lukijaa "kafar-lunnaiden rikkaista kultinomaisista pohjavireistä: puolen sekelin lunastusmaksu temppelissä (2.Moos. 30), kapporet ('armoistuin') liitonarkun päällä [31], ja teonsana kipper, 'sovittaa', liittyneenä varsin moneen papilliseen rituaaliin." [32] Jotkut näistä rituaaleista sisältävät voitelun tai pyyhkimisen liikkeitä, samaan tapaan kuin pikeä levitettäessä. [33] Aivan kuten Jumalan läsnäolo pyhäkköteltassa ylläpitää Hänen kansansa elämää, samoin Nooan arkki säilyttää ihmiskunnan vanhurskaan jäännöksen ja heidän muassaan kaikkien maan olentojen edustajat.
- Kaislat. Vaikka kaislamajat saattavat joskus toimia maallisina tiloina, mesopotamian tulvakertomusten maininnat niistä viittaavat selvästi niiden käyttöön jumalallisina pyhäköinä. [34] Eräässä mesopotamialaisessa tulvakertomuksen versiossa Ziusudra astuu "kaislamajaan ... temppeliin" [35], jossa hän seisoo "päiväkausia" kuuntelemassa jumalallisen kokouksen "keskustelua". [36] Aikaa myöten Ziusudra saa tietää, että jumalten neuvosto on päättänyt tuhota ihmiskunnan tuhoisalla tulvalla. Katuen tätä päätöstä Enki-jumala varoittaa Ziusudraa ja antaa hänelle ohjeet laivan rakentamiseksi. Samalla tavoin kuin vastaavanlaisissa Lähi-idän kertomuksissa, joissa jumalat kuiskailevat salaisuuksiaan kuolevaisille, jotka seisovat jumalallisen ja inhimillisen maailman toisistaan erottavien temppeliesirippujen toisella puolella [37], Enki välittää viestinsä luottamuksellisesti pyhäkön ohuen seinän läpi. [38] Tähän läheisesti liittyvissä kertomuksissa kerrotaan, että Enki opasti Ziusudraa purkamaan kaislamajatemppelin ja ja käyttämään materiaalit laivan rakentamiseen. [39]
Päätellen, "että kaislamajan tai muinaispyhäkön ilmeinen puuttuminen Ensimmäisen Mooseksen kirjan vedenpaisumuskertomuksesta edellyttää lähempää tarkastelua" [40], Jason McCann havaitsi [41], että arkin "huoneista" annetun hepreankielisen kuvauksen uudelleen tulkinta johtaisi vaihtoehtoiseen käännökseen, joka kuvaisi ne "kaisloista punotuiksi". Tähän perustuu New Jerusalem Bible -raamattukäännöksen teksti kohdassa 1.Moos 6:14: [42] "Tee itsellesi arkki pihkaisesta puusta. Tee se kaislojen kera ja tiivistä se piellä sisältä ja ulkoa."
Tarkastelkaamme nyt luomisen ja puutarhan teemoja vedenpaisumuskertomuksessa, josta löydämme temppeliin liittyviä yhteyksiä paitsi arkin rakenteessa, myös sen toiminnassa.
Luominen. Pohdittaessa Nooan arkin roolia vedenpaisumuskertomuksessa, on muistettava että se oli nimenomaisesti liikkuva pyhäkkö [43], kuten olivat tietenkin myös israelilaisten pyhäkköteltta ja Mooses-vauvan pelastanut kaislasta valmistettu arkki.
Huolimatta kömpelöstä muodostaan kelluvana temppelinä, arkin kuvataan liikkuvan vakaasti syvyyksien kaaoksen yläpuolella. Merkillepantavaa on, että arkin liikkuminen "veden pinnalla" (1.Moos.7:18) [44] on samansisältöinen kuin alkuperäisen taivaan ja maan luomisen kuvaus Jumalan hengen liikkeestä "vetten yllä" (1.Moos 1:2. [45] Tämän rinnakkaisuuden tarkoituksellinen luonne tulee selväksi, kun otamme huomioon, että nämä kaksi Raamatun jaetta ovat ainoat, jotka sisältävät ilmauksen "vetten yllä [veden pinnalla]". Lyhyesti sanoen, meidän annetaan ymmärtää, että arkin sijainti tuossa merkitsi saman Jumalan hengen paluuta, joka leijui vetten päällä luomistapahtumassa - hengen, jonka tätä ennen tapahtunut vetäytyminen oli ennustettu kohdassa 1.Moos 6:3. [46]
Päätellen, "että kaislamajan tai muinaispyhäkön ilmeinen puuttuminen Ensimmäisen Mooseksen kirjan vedenpaisumuskertomuksesta edellyttää lähempää tarkastelua" [40], Jason McCann havaitsi [41], että arkin "huoneista" annetun hepreankielisen kuvauksen uudelleen tulkinta johtaisi vaihtoehtoiseen käännökseen, joka kuvaisi ne "kaisloista punotuiksi". Tähän perustuu New Jerusalem Bible -raamattukäännöksen teksti kohdassa 1.Moos 6:14: [42] "Tee itsellesi arkki pihkaisesta puusta. Tee se kaislojen kera ja tiivistä se piellä sisältä ja ulkoa."
 |
| Kuva 5. Nik Wheeler,1939- : Arabikylä marskimaalla, 1974 |
Tarkastelkaamme nyt luomisen ja puutarhan teemoja vedenpaisumuskertomuksessa, josta löydämme temppeliin liittyviä yhteyksiä paitsi arkin rakenteessa, myös sen toiminnassa.
Luominen. Pohdittaessa Nooan arkin roolia vedenpaisumuskertomuksessa, on muistettava että se oli nimenomaisesti liikkuva pyhäkkö [43], kuten olivat tietenkin myös israelilaisten pyhäkköteltta ja Mooses-vauvan pelastanut kaislasta valmistettu arkki.
Huolimatta kömpelöstä muodostaan kelluvana temppelinä, arkin kuvataan liikkuvan vakaasti syvyyksien kaaoksen yläpuolella. Merkillepantavaa on, että arkin liikkuminen "veden pinnalla" (1.Moos.7:18) [44] on samansisältöinen kuin alkuperäisen taivaan ja maan luomisen kuvaus Jumalan hengen liikkeestä "vetten yllä" (1.Moos 1:2. [45] Tämän rinnakkaisuuden tarkoituksellinen luonne tulee selväksi, kun otamme huomioon, että nämä kaksi Raamatun jaetta ovat ainoat, jotka sisältävät ilmauksen "vetten yllä [veden pinnalla]". Lyhyesti sanoen, meidän annetaan ymmärtää, että arkin sijainti tuossa merkitsi saman Jumalan hengen paluuta, joka leijui vetten päällä luomistapahtumassa - hengen, jonka tätä ennen tapahtunut vetäytyminen oli ennustettu kohdassa 1.Moos 6:3. [46]
Arkin liikkuminen "veden pinnalla" [48] kuten Herran henki "vetten yllä" [49] luomisen yhteydessä merkitsi valon ja elämän ilmestymistä. Arkissa, joka oli "pienoiskopio luomisesta" [50], sijaitsivat alkuperäisen luomistyön viimeiset jäänteet. Se oli "vaihtoehtoinen maa kaikille eläville olennoille" [51] - "taivaan siirtokunta" [52], joka sisälsi toisen Eedenin puutarhan istutukseen tarvittavat siementaimet [53] - uuden maailman ydin. Kaikki tämä oli kätkettynä pelastusalukseen, joka kirjoituksissa näytetään, kuten pyhäkkötelttakin, Jumalan oman matkamajan kuvana. [54]
- -
Arkin asettuminen ensimmäisen vedenpaisumuksen alta ilmestyneen vuoren laelle muistutti muinaisia lukjoita kuivan maan ilmestymisestä luomistapahtumassa. Muinaisessa Israelissa liitonarkin edessä ollut peruskivi [59] "oli ensimmäinen aines, joka ilmestyi luomistapahtuman vesien alta [60], ja juuri tämän kiven päällä Jumaluus suoritti luomistyön."
On myös merkillepantavaa, että "ensimmäisenä päivänä ensimmäistä kuuta sinä vuonna, jona Nooa täytti kuusisataayksi vuotta, vedet eivät enää peittäneet maata" (1.Moos 8:13). [61] Tämän jakeen sanallinen muotoilu antoi muinaiselle lukijalle vihjeen siitä, että tuohon päivämäärään sisältyi erityinen merkitys. He muistivat, että kun pyhäkköteltta vihittiin käyttöön ja kun ”Salomon temppeli vihittiin käyttöön uuden vuoden juhlassa syksyllä [63], oli myös "ensimmäisen kuun ensimmäinen päivä" [62]
 |
| Kuva 6. J. James Tissot (1836-1902): Nooan uhri, n.. 1896-1902 |
Puutarha. Viittaukset Eedenin puutarhaan ja temppeliteemoihin alkavat välittömästi sen jälkeen kun Nooa ja hänen perheensä lähtevät arkista. Aivan kuten Mooseksen kirja nostaa esiin Aadamin uskollisuuden uhrin uhraamisessa heti sen jälkeen kun hän oli astunut langenneeseen maailmaan [64], Ensimmäinen Mooseksen kirja kuvaa uudistetussa maassa Nooan ensimmäisen toimen – alttarin rakentamisen polttouhreja varten [65] Samalla tavoin molemmissa Jumalan siunausta seuraa käsky lisääntyä ja täyttää maa. [66] Molemmat kertomukset sisältävät ohjeita siitä, mitä päähenkilöt voivat ja eivät voi syödä. [67] Merkille pantavaa molemmissa on, että liitto saatetaan voimaan toimitusten ja merkkien tai tunnusten yhteydessä. [68] Edelleen tarkentaen Pseudo-Filon [Filon Aleksandrialaisen nimiin laitetun teoksen Liber Antiquitatum Biblicarum] mukaan Jumala kertoi sateenkaaren vastaavan Mooseksen sauvaa, kuninkuuden vertauskuvaa, korkeamman pappeuden siunausten liiton merkkinä tai tunnuksena. [70] Sekä kertomus Aadamista ja Eevasta että kertomus Nooasta esittävät huomiota herättävästi teemaa alastomuuden peittämisestä vaatteella. [71] Nooaa, kuten Aadamiakin, kutsutaan "koko maan herraksi". [72] Ei tosiaankaan ole liioittelua sanoa, että Nooa esitetään uutena Aadamina, joka "peruuttaa" Jumalan ja ihmisen "vieraantumisen" toisistaan sovitusuhrin kautta. [73]
- -
Miksi
Kun huomioidaan Aadamin ja Eevan asema huumorin ja pilakuvien kohteina, on joskus vaikeaa tulla vakavasti otetuksi keskustellessaan heitä koskevista kuluneista kertomuksista. Hugh Nibley kuvasi ongalman seuraavasti: [74]
- Kertomukset Eedenin puutarhasta ja vedenpaisumuksesta ovat aina varustaneet epäuskoiset parhaalla mahdollisella ammusvarastolla uskovia vastaan, koska nuo kertomukset ovat Raamatun teksteistä helpoimmin havainnollistettavissa, popularisoitavissa ja satirisoitavissa. Jokainen on nähnyt puutarhan ja joutunut kaatosateeseen. Kuusivuotias ei tarvitse mielikuvituksensa ponnisteluja kääntääkseen ytimekkäät ja suoraviivaiset pyhäkoulun puheet eläviksi kuviksi, jotka pysyvät hänen mukanaan elämän loppuun saakka. Nämä kertomukset säilyttävät pienten lasten mielikuvituksessa heidän omaksumansa lastentarhatarinoiden muodot, joita puolustavat ne aikuiset, jotka kieltäytyvät tekemästä eroa lapsenkailtaisen uskon ja lapsen ajattelun välillä, kun on aika "jättää se mikä kuuluu lapsuuteen". (1.Kor. 13:11) [75] Yhtä helppoa ja petollista on sortua nuoruuden aikana harhakuvitelmien hylkäämiseen ja vapautuneiden opettajien kanssa hymyillä suvaitsevaisesti menneiden aikojen herkkäuskoisuudelle, samalla antaen ankaran moraalisen tuomion raakalaismaiselle vanhalle Jumalalle, joka kiroaa Aadamin hänen syötyään hedelmän, jonka Jumala itse on laittanut hänen tielleen, ja joka, ylireagoiden harkitsemattomalla väkivallalla, tekee selvää Nooan lähimmäisistä vain siitä syystä, että he naureskelivat kauniina kesäpäivänä hänen veneenrakennuspuuhalleen.
Emme tee oikeutta sen enempää näille suurenmoisille aikakirjoille kuin itsellemmekään, jos emme kykene tavoittamaan kirjoitusten ymmärrystä sen pidemmälle kuin nuo alkuvaiheissa lasten mieliin taotut paperikuvahahmot. [76] Ymmärtääksemme kertomuksia Aadamista ja Eevasta sekä Nooasta sellaisina kuin ne ovat, meidän on löydettävä paras itsestämme: nykyaikaisen tutkimuksen vahva aseistus, nykyajan ilmoituksen antama lisävalaistus ja, aivan yhtä tärkeänä, kyselevien mielten pyhittäytynyt omistautuminen ja rehellisten sydänten ahkera jumalallisen innoituksen etsintä. "Haaveksivan, kukkaisunelmaisen ja kiihkeän mielikuvituksen" [77] luomat yksinkertaiset kuvitelmat eivät enää riitä.
Jeffrey M. Bradshaw
KnowWhy, The Interpreter Foundation
Koko englanninkielinen julkaisu: KnoWhy OTL06A — Was Noah’s Ark Designed As a Floating Temple? The Interpreter Foundation
Huom. Viitelinkit johtavat alkuperäisen artikkelin viitteisiin.
Suomennos: Markku Lorentz
Sarjan julkaiseminen tapahtuu tekijän luvalla
KnowWhy, The Interpreter Foundation
Koko englanninkielinen julkaisu: KnoWhy OTL06A — Was Noah’s Ark Designed As a Floating Temple? The Interpreter Foundation
Huom. Viitelinkit johtavat alkuperäisen artikkelin viitteisiin.
Suomennos: Markku Lorentz
Sarjan julkaiseminen tapahtuu tekijän luvalla